Ångermanjoki
Tässä artikkelissa tutkimme Ångermanjoki:n merkitystä jokapäiväisessä elämässämme. Ångermanjoki:llä on ratkaiseva rooli elämämme eri osa-alueilla, jokapäiväisiin päätöksiimme vaikuttamisesta maailman näkemyksemme muokkaamiseen. Kautta historian Ångermanjoki on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena, ja sen merkitys on pysynyt samana vuosien ajan. Tämän artikkelin avulla uppoudumme Ångermanjoki:n monimutkaiseen merkitykseen ja vaikutuksiin yhteiskunnassamme ja löydämme sen vaikutuksen eri yhteyksissä ja tilanteissa.
| Ångermanjoki | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Västernorrland |
| Kunnat | Sollefteå |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Ångermanjoen vesistö |
| Pinta-ala | 31 864 km² |
| Järvisyys | 9 % |
| Pääuoman pituus | 447 km |
| Pääuoman osuudet | Ångermanjoki ←Kultsjöån ←Ransarån |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Malgomaj |
| Laskupaikka | Kramfors, Sollefteå |
| Läpivirtausjärvet | Kultsjön (d) |
| Sivu-uomat | Vojmån (en), Fjällsjöälven (en), Faxälven (en) |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 338 – 344 m mpy. |
| Laskukorkeus | 0 m |
| Korkeusero | 338 – 344 m |
| Pituus | 272 km |
| Kaltevuus | 1,26 m/km |
| Keskiylivirtaama | 1 390 m³/s (MHQ) |
| Keskivirtaama | 536 m³/s (MQ) |
| Keskialivirtaama | 167 m³/s (MNQ) |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
|
|
Ångermanjoki (ruots. Ångermanälven) on Ruotsissa Västernorrlandin läänissä virtaava 272 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Ångermanjoen vesistön 447 kilometrisen pääuoman alajuoksun . Joen valuma-alueen pinta-ala on 31 864 neliökilometriä. Se alkaa Ranserelva-nimisenä Norjan puolelta ja se laskee Pohjanlahden Selkämereen Sollefteån kunnassa.
Ångermanjoki on purjehduskelpoinen Sollefteåhon asti. Ångermanjoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan Ruotsin kolmanneksi suurin joki. Joen valuma-alue on 31 865 neliökilometriä ja keskimääräinen virtaama 500 kuutiometriä sekunnissa. Vesistöä on muokattu voimakkaasti vesivoiman tuottamiseksi.
Vesivoima
Joessa on suuria vesivoimaloita, muun muassa Kilforsen. Kaikkiaan Ångermanjoessa on 15 voimalaitosta ja joen valuma-alueella yhteensä 50 voimalaa. Pääuomassa on seuraavat voimalaitokset: Sollefteå, Forsmo, Moforsen, Nämforsen, Lasele, Långbjörn, Edensforsen, Degerforsen, Gulsele, Hällby, Åsele, Stenkullafors, Volgsjöfors, Malgomaj ja Stalon. Voimaloiden yhteisteho on 1 248 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 6 006 gigawattituntia.
Lähteet
Huomautuksia
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Malgomaj, jossa mainitaan järven etäisyys merestä.
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Ångermanälven.
Viitteet
- ↑ a b c Ångermanjoki (SE700749-159177) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 1565–1939, 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Ångermanjokiin lähdejärvi Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 7.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Ångermanjokiin lähdejärvi Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 30.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Ångermanjokiin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 30.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Ångermanjoen vesistö (Excel-lomake nro 20000), Vattenwebb, SMHI, viitattu 29.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ CD-Facta 2005
- ↑ a b c Kuhlins, Leif: Ångermanälven, vattenkraft.info, viitattu 24.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Vattenkraft-info: Ångermanälven
- ↑ Vattenkraft-info: Ångermanälven - biflöden, viitattu 9.5.2015
