1848
Tämä artikkeli käsittelee aihetta 1848, joka on erittäin tärkeä nykyään. 1848 on saavuttanut suuren merkityksen eri alueilla, mikä on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Vuosien varrella 1848 on synnyttänyt useita tutkimuksia, teorioita ja pohdintoja, jotka ovat rikastaneet tietoa tästä aiheesta. Samoin 1848 on synnyttänyt erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, jotka kuvastavat asiaan liittyvien näkemysten moninaisuutta. Tässä artikkelissa analysoidaan 1848:een liittyviä eri näkökohtia sekä sen vaikutuksia ja vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
Vuosi 1848 tunnetaan Euroopan hulluna vuotena. Ympäri maanosaa oli kumousliikehdintää.
Tapahtumia
- Ensimmäiset varsinaiset kultaryntäykset suuntautuivat Kaliforniaan ja Appalakeille.
- Maaorjuus lakkautettiin Itävallassa.
- Yhdysvallat pyrki ostamaan Espanjalta Kuuban.
- Joensuun kaupunki perustettiin.
- Jalkapallolle laadittiin ensimmäiset nykyaikaiset säännöt.
- Asikkala erotettiin Hollolasta.
- Maailman suurin puinen kirkko Kerimäellä vihittiin käyttöön.
- Hyperion, Saturnuksen kuu löydettiin.
- Adam Wilhelm Moltke, Tanskan ensimmäinen pääministeri astui virkaansa.
Helmikuu
- 2. helmikuuta – Allekirjoitettiin Guadalupe Hidalgon rauhansopimus, joka lopetti Meksikon–Yhdysvaltain sodan. Meksiko menetti Yhdysvalloille kaikki Rio Granden pohjoispuoliset alueensa, muun muassa Texasin ja Kalifornian.
- 21. helmikuuta – Karl Marx ja Friedrich Engels julkaisivat kommunistisen manifestin.
- Helmikuun vallankumous Ranskassa:
- 24. helmikuuta – Ranskan kuningas Ludvig Filip (ranskaksi Louis Philippe) luopui vallasta.
- 24. helmikuuta – Ranskan toinen tasavalta perustettiin.
Maaliskuu
- 13. maaliskuuta – Wienissä järjestetty mielenosoitus aloitti Itävallassa vallankumouksen, jonka vuoksi valtionkansleri Klemens von Metternich erosi ja pakeni maasta.
- 20. maaliskuuta – Baijerin kuningas Ludvig I luopui vallasta.
Huhtikuu
- 4. huhtikuuta – Preussilainen tutkimusmatkailija Ludwig Leichhardt kirjoitti viimeisen kirjeensä lähellä nykyistä Roman kaupunkia Queenslandissa. Leichhardtin ja tämän länteen päin matkalla olleen retkikunnan myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat.
Toukokuu
- 13. toukokuuta – Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingissä.
- 15. toukokuuta – Suomessa lakkautettiin jalkapuurangaistus asetuksella.
- 18. toukokuuta – Ensimmäinen saksalainen kansalliskokous (”Nationalversammlung”) avattiin Frankfurtissa Saksassa.
Kesäkuu
- 2. – 12. kesäkuuta – Prahassa järjestetään Itävallan slaavilaisten kansojen kongressi.
- 12. – 17. kesäkuuta – Prahan kesäkuun kansannousu.
Heinäkuu
- 11. heinäkuuta – Lontoossa avattiin Waterloon rautatieasema.
- 19. heinäkuuta – kaksipäiväinen Seneca Fallsin konferenssi avattiin Yhdysvalloissa. Tapahtumaa on pidetty feminismin alkuna.
Elokuu
- 14. elokuuta – Oregonin territorio muodostettiin Yhdysvaltain kongressin päätöksellä.
Syyskuu
- 18. syyskuuta – Slovakian kansannousu alkaa Ylä-Unkarissa.
Marraskuu
- 3. marraskuuta – Alankomaiden perustuslaki julkaistiin.
- 7. marraskuuta – Zachary Taylor valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
- 23. marraskuuta – Otagon provinssi perustettiin Uudessa-Seelannissa.
Joulukuu
- 12. joulukuuta – Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa ilmestyi.
- 20. joulukuuta – Ludvig Napoleon, Napoleon Bonaparten veljenpoika vannoo virkavalansa Ranskan ja myös Euroopan historian ensimmäisenä presidenttinä.
Syntyneitä
- 4. tammikuuta – Katsura Tarō, japanilainen kenraali, poliitikko ja pääministeri (k. 1913)
- 21. tammikuuta – Eva Ahlström, suomalainen teollisuusjohtaja (k. 1920)
- 27. tammikuuta – Tōgō Heihachirō, japanilainen laivastoamiraali (k. 1934)
- 3. helmikuuta – Jørgen Løvland, norjalainen Liberaalipuolueen poliitikko ja pääministeri (k. 1922)
- 16. helmikuuta – Hugo de Vries, alankomaalainen kasvi- ja perinnöllisyystieteilijä (k. 1935)
- 18. helmikuuta – Louis Comfort Tiffany, yhdysvaltalainen sisustustaiteilija, lasi- ja korusuunnittelija ja taidemaalari (k. 1933)
- 11. maaliskuuta – Werner Tawaststjerna, suomalainen historioitsija, maaherra ja valtioneuvos (k. 1936)
- 16. maaliskuuta – Axel Heiberg, norjalainen liikemies ja mesenaatti (k. 1932)
- 19. maaliskuuta – Wyatt Earp, yhdysvaltalainen poliisi ja ”Villin lännen” asesankari (s. 1929)
- 21. maaliskuuta – Gustaf von Numers, suomenruotsalainen näytelmäkirjailija (k. 1913)
- 28. maaliskuuta – Axel Lille, suomalainen poliitikko, Ruotsalaisen kansanpuolueen perustaja (k. 1921)
- 29. maaliskuuta – Aleksei Kuropatkin, venäläinen kenraali, poliitikko ja ministeri (k. 1925)
- 21. huhtikuuta – Henrik Nissen, norjalainen arkkitehti (k. 1915)
- 27. huhtikuuta – Otto, Baijerin kuningas 1886–1913 (k. 1916)
- 1. toukokuuta – Eilert Adelsteen Normann, norjalainen taidemaalari (k. 1918)
- 23. toukokuuta – Helmuth Johannes Ludwig von Moltke, preussilainen kenraalieversti (k. 1916)
- 31. toukokuuta – Vladimir von Boeckmann, venäläinen ratsuväenkenraali, Suomen kenraalikuvernööri 1908–1909 (k. 1923)
- 7. kesäkuuta – Paul Gauguin, ranskalainen taidemaalari (k. 1903)
- 27. kesäkuuta – Loránd Eötvös, unkarilainen fyysikko (k. 1919)
- 2. heinäkuuta – Carl Kämp, suomalainen ravintoloitsija, hotelli Kämpin perustaja (k. 1889)
- 7. heinäkuuta – Francisco de Paula Rodrigues Alves, Brasilian presidentti 1902–1906 (k. 1919)
- 15. heinäkuuta – Vilfredo Pareto, italialais-ranskalainen yhteiskuntatieteilijä, taloustieteilijä, sosiologi ja filosofi (k. 1923)
- 25. heinäkuuta – Arthur Balfour, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (k. 1930)
- 27. heinäkuuta – Friedrich Ernst Dorn, saksalainen fyysikko, radonin löytäjä (k. 1916)
- 19. syyskuuta – Gunnar Knudsen, norjalainen laivanvarustaja, poliitikko ja pääministeri (k. 1928)
- 17. lokakuuta – Oskars Bārs, latvialainen arkkitehti (k. 1914)
- 27. lokakuuta – Karl Fredrik Slotte, suomalainen fyysikko (k. 1914)
- 30. lokakuuta – Mooses Putro, inkeriläinen kirkkomuusikko ja säveltäjä (k. 1919)
- 8. marraskuuta – Gottlob Frege, saksalainen filosofi, loogikko ja matemaatikko (k. 1925)
- 13. marraskuuta – Albert I, Monacon ruhtinas (k. 1922)
- 6. joulukuuta – Johann Palisa, itävaltalainen tähtitieteilijä (k. 1925)
Kuolleita
- 2. tammikuuta – Gioacchino Otta, italialais-suomalainen miekkailunopettaja ja voimistelun uranuurtaja (s. 1775)
- 5. tammikuuta – Gottfried Christian Reich, saksalainen eläintieteilijä (s. 1769)
- 9. tammikuuta – Caroline Herschel, saksalaissyntyinen englantilainen tähtitieteilijä (s. 1750)
- 9. tammikuuta – Isaac D’Israeli, brittiläinen kirjailija (s. 1776)
- 18. tammikuuta – Henrik Cajander, suomalainen piirilääkäri, Suomen ensimmäisen tunnetun valokuvan ottaja (s. 1804)
- 20. tammikuuta – Kristian VIII, Tanskan kuningas (k. 1786)
- 23. tammikuuta – Nikolai Sinebrychoff, suomenvenäläinen liikemies, Sinebrychoffin panimon perustaja (s. 1789)
- 29. tammikuuta – Odert Gripenberg, suomalainen luutnantti ja koulunjohtaja
- 7. helmikuuta – Christen Købke, tanskalainen taidemaalari (s. 1910)
- 11. helmikuuta – Thomas Cole, englantilais-yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1801)
- 18. helmikuuta – Joseph Gerhard Zuccarini, saksalainen kasvitieteilijä (s. 1797)
- 23. helmikuuta – John Quincy Adams, Yhdysvaltain presidentti 1825–1829 (s. 1767)
- 15. maaliskuuta – Johan Jakob Nervander, suomalainen runoilija, fyysikko ja meteorologi (s. 1805)
- 25. maaliskuuta – Nicolai Wergeland, norjalainen teologi, poliitikko ja Eidsvollin kansalliskokousedustaja (s. 1780)
- 8. huhtikuuta – Louis Adam, ranskalainen säveltäjä, musiikkipedagogi ja pianisti (s. 1758)
- 8. huhtikuuta – Gaetano Donizetti, italialainen säveltäjä (s. 1797)
- 20. huhtikuuta – Friedrich von Gagern, saksalainen paroni ja kenraali (s. 1794)
- 25. huhtikuuta – Gustaf Adolf Ehrnrooth, suomalainen kenraalimajuri (s. 1779)
- 29. toukokuuta – Jakob Algot Gadolin, suomalainen eksegetiikan professori (s. 1797)
- 5. kesäkuuta – Gustaf Lorentz Sommelius, ruotsalainen runoilija (s. 1811)
- 7. kesäkuuta – Vissarion Belinski, venäläinen kirjallisuusarvostelija, toimittaja ja filosofi (s. 1711)
- 16. kesäkuuta – Ludvig II, Hessenin suurherttua
- 27. kesäkuuta – Heinrich Zschokke, saksalais-sveitsiläinen kirjailija ja pedagogi (s. 1771)
- 4. heinäkuuta – François-René de Chateaubriand, ranskalainen kirjailija, poliitikko ja diplomaatti (s. 1768)
- 7. elokuuta – Jöns Jacob Berzelius, ruotsalainen kemisti (s. 1779)
- 9. elokuuta – Frederick Marryat, brittiläinen kirjailija (s. 1792)
- 12. elokuuta – Matti Hukkanen, suomalainen herastuomari, opettaja ja kansanrunoilija (s. 1794)
- 12. elokuuta – George Stephenson, englantilainen koneinsinööri, höyryveturin kehittäjä (s. 1781)
- 14. elokuuta – Sarah Adams, brittiläinen runoilija (s. 1805)
- 22. elokuuta – Joseph Ghys, belgialainen säveltäjä ja viulisti (s. 1801)
- 5. syyskuuta – Vasili Stasov, venäläinen arkkitehti (s. 1769)
- 21. syyskuuta – Aleksandr Mihailovski-Danilevski, venäläinen kenraaliluutnantti ja sotahistorioitsija (s. 1789)
- 24. syyskuuta – Branwell Brontë, englantilainen taidemaalari ja runoilija (s. 1817)
- 1. lokakuuta – François-René Boussen, belgialainen katolinen piispa (s. 1774)
- 2. lokakuuta – Georg August Goldfuss, saksalainen paleontologi ja eläintieteilijä (s. 1782)
- 5. lokakuuta – Anna Orlova-Tšesmenskaja, venäläinen kartanonomistaja, hyväntekijä ja hovineiti (s. 1785)
- 9. marraskuuta – Robert Blum, saksalainen liberaali poliitikko (murhattiin) (s. 1807)
- 10. marraskuuta – Ibrahim pašša, egyptiläinen sotapäällikkö, käskynhaltija Muhammad Alin poika (s. 1789)
- 13. marraskuuta – Robert Darwin, englantilainen lääkäri, Charles Darwinin isä (s. 1766)
- 15. marraskuuta – Pellegrino Rossi, Kirkkovaltion pääministeri (murhattiin) (s. 1787)
- 16. marraskuuta – Johan Gabriel Linsén, suomalainen professori ja kirjailija (s. 1785)
- 23. marraskuuta – John Barrow, brittiläinen virkamies (s. 1764)
- 24. marraskuuta – William Lamb, brittiläinen poliitikko ja ministeri (s. 1779)
- 18. joulukuuta – Alexander Blomqvist, suomalainen kirjastonhoitaja ja oppihistorian professori (s. 1796)
- 18. joulukuuta – Bernard Bolzano, bööminsaksalainen matemaatikko, teologi, filosofi ja loogikko (s. 1781)
- 19. joulukuuta – Emily Brontë, englantilainen kirjailija (s. 1818)
- 20. joulukuuta – Simana Sissonen, suomalainen runonlaulaja (s. 1786)
- 1. maaliskuuta – Alexander Constantin Öhman, suomalainen kirjankustantaja ja kirjakauppias (s. 1816)
Muuta
Lähteet
- ↑ Wrede, Johan: Se kansa meidän kansa on – Runeberg, vänrikki ja kansakunta, s. 38, 40–45. Suomentanut Timo Hämäläinen ja Risto Hannula. Helsinki: Gummerus, 1988. ISBN 951-20-3278-3.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1848 Wikimedia Commonsissa
