7,62×51 mm NATO
Nykymaailmassa 7,62×51 mm NATO on aihe, joka saa yhä enemmän merkitystä ja kiinnostusta. 7,62×51 mm NATO on ollut jo jonkin aikaa keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri alueilla, ja sen vaikutukset muun muassa yhteiskuntaan, talouteen, terveyteen on herättänyt uteliaisuutta ja kiinnostusta monissa ihmisissä. Tässä artikkelissa tutkimme 7,62×51 mm NATO:tä perusteellisesti, analysoimme sen historiaa, kehitystä ja sen merkitystä nykyään. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä 7,62×51 mm NATO:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä asiasta.
7,62×51 mm NATO on Winchesterin sotilaskäyttöön kehittämä kiväärin patruuna. Sen nimelliskaliiperi on 7,62 mm ja hylsyn pituus 51 mm. Patruuna kehitettiin 1940–1950-lukujen taitteessa uudeksi Naton jalkaväen standardipatruunaksi, mistä johtuu myös sen yhteydessä käytettävä lyhenne.
Patruuna otettiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1957 M14-automaattikiväärissä ja M60-konekiväärissä. Euroopassa menestynein 7,62×51 mm patruunaa käyttävä kivääri oli Fabrique Nationale de Herstal -tehtaan FN FAL.
Kun Suomessa pohdittiin 1950-luvulla uuden jalkaväkiaseistuksen hankintaa, valinta tehtiin länsimaisen Nato-kaliiperin ja neuvostoliittolaisen lyhyemmän patruunan välillä. Todettiin, että ampumaetäisyydet peitteisessä suomalaisessa maastossa jäisivät väistämättä lyhyiksi, minkä seurauksena pidemmästä patruunasta ei olisi hyötyä. 7,62×51 mm:n patruunan aiheuttama rekyyli on voimakas hankaloittaen ampumista sarjatulella. Neuvostoliittolainen AK-47-rynnäkkökivääri oli todettu testeissä äärimmäisen toimintavarmaksi ja se valittiin suomalaisen rynnäkkökiväärin esikuvaksi. Tämä johti Suomen 7,62×39 mm:n patruunan käyttäjäksi.
Lähinnä 7,62×51 mm:n patruunan kielteisistä ominaisuuksista johtuen sille kehitettiin seuraajaksi 5,56×45 mm NATO -patruuna, joka on noin puolet kevyempi. Tämä vähentää huomattavasti sekä huollon että yksittäisen taistelijan rasitusta.
7,62×51 mm NATO on lähes identtinen kuin kaupallinen .308 Winchester (.308win) patruuna, joka kehitettiin Winchesterin toimesta samoihin aikoihin, mutta eroaa rakenteellisesti hieman mm. panoksen kaulan pituuden, seinämien paksuuden sekä käytettyjen paineiden puolesta . NATO-panos on kaulaltaan pidempi sekä sen seinämät ovat paksummat. Eroja selittää mm. se, että 7,62×51 mm NATO suunniteltiin toimimaan samalla niin pulttilukkoisissa kivääreissä, kuin täysin automaattisissa konekivääreissä, huomattavan vaativissa olosuhteissa.
Yleistyksenä voidaan sanoa, että lähes kaikissa .308win kaliiberin aseissa voidaan käyttää 7,62×51 mm NATO panoksia, mutta toisinpäin käytettynä panos saattaa aiheuttaa vaaratilanteen, koska .308win patruunoissa käytetään hieman suurempia maksimipaineita (n. 8000PSI ), eikä panos välttämättä sovi panospesään täydellisesti, joka voi johtaa, harvinaisessa tapauksessa, ohuempiseinäisen panoksen halkeamiseen.
Lähteet
- ↑ Harri Pietarinen: Ensimmäinen banaaniase uitettiin Suomeen Ruotuväki. 4.3.2004. Arkistoitu 1.6.2010. Viitattu 9.2.2009.
- ↑ 7.62x51mm NATO or 308 Winchester? What's the Difference? www.303british.com. Viitattu 18.2.2021.
- ↑ Tom McHale: 7.62 NATO vs .308 Winchester Ammo, What’s The Difference? AmmoLand.com. 12.10.2020. Viitattu 18.2.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 7,62×51 mm NATO Wikimedia Commonsissa
