Aare

Tässä artikkelissa tutkimme tärkeimpiä Aare:een liittyviä näkökohtia. Se on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, sillä sen vaikutus ulottuu arjen eri osa-alueille. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme perusteellisesti sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään. Aare:tä ovat tutkineet eri alojen asiantuntijat, jotka ovat auttaneet rikastuttamaan tätä aihepiiriä koskevaa tietämystä. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja ajantasaisen yleiskatsauksen Aare:stä tarkoituksenamme tarjota lukijoillemme selkeämpi ja yksityiskohtaisempi käsitys.

Tämä artikkeli käsittelee Sveitsin jokea. Aare on myös miehen etunimi.
Aare
Aare virtaa Bernin läpi.
Aare virtaa Bernin läpi.
Alkulähde Grimselsola, Guttannen
Laskupaikka Rein, Koblenz
Maat Sveitsi
Pituus 288 km
Alkulähteen korkeus 2 303 m
Virtaama 560 m³/s
Valuma-alue 17 617 km²
Aaren valuma-alue ja tärkeimmät sivujoet.
Aaren valuma-alue ja tärkeimmät sivujoet.

Aare (saks. Aare, ransk. Aar, ital. Aar) on Reinin vesimäärältään suurin sivujoki ja pisin Sveitsissä kokonaan virtaavista joista. Joen keskivirtaama alajuoksulla (Untersiggenthalissa) on 560 m³/s. Sen kokonaispituus on 288,2 kilometriä. Aaren vesistön valuma-alue kattaa puolet Sveitsistä.

Joen kulku

Aaren alkulähde on Aargletscherjäätiköillä (Oberaargletscher, Unteraargletscher), Grimselsolan länsipuolella, noin 2 300 metrin korkeudessa, Guttannen-nimisessä kunnassa, Bernin kantonissa. Alkuosalla joki virtaa Haslitalin laaksossa luoteeseen, Brienzerseen- ja Thuninjärven kautta, Bernin ohi, Bieljärveen. Biel/Biennen jälkeen Aare virtaa koilliseen Solothurnin, Oltenin ja Aaraun läpi. Aare laskee Reiniin Pohjois-Sveitsissä, Aargaun kantoniin kuuluvassa Koblenzin kunnassa. Matkallaan Oberaargletscheriltä Reinille joki laskeutuu noin 1 990 metriä.

Aaren vesistö

Aaren vesistön valuma-alue on 17 617 km². Valuma-alueen keskikorkeus on 1 050 metriä mpy. Vesistön itäisimmät alueet ovat Liechtensteinin rajan tuntumassa, Sargansin länsipuolella. Valuma-alueen läntisimmät osat ovat Geneven pohjoispuolella Juravuoristossa.

Aaren merkittävimmät sivujoet vasemmalla rannalla ovat Kander ja Saane. Oikeanpuoleisen rannan merkittävimmät sivujoet ovat Emme, Reuss ja Limmat.

Sähkön tuotanto

Aaren alkulähteillä on neljä patojärveä, joihin kerätään jäätiköiden sulamisvesiä ja säädetään alkuosan virtaamaa. Patojärvet ovat

Joessa on kolmisenkymmentä vesivoimalaitosta. Kolme Sveitsin kaikkiaan neljästä ydinvoimalaitoksesta sijaitsee Aaren varrella (Mühleberg, Gösgen, Beznau).

Lähteet

  • Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS) (Sveitsin historiallinen tietosanakirja, artikkeli nro D8747, Aare) Bern: Stiftung HLS. Arkistoitu 17.2.2010. Viitattu 30.7.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  • National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 30.7.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi),(retoromaaniksi), (englanniksi)
  • Hydrologisches Jahrbuch (pdf) (Hydrologinen tilasto) Hydrologisches Jahrbuch der Schweiz 2008. 25.11.2009. Bundesamt für Umwelt BAFU. Viitattu 30.7.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)

Viitteet

  1. ↑ Hydrologische Grundlagen und Daten - Informationssysteme und Methoden - Gewässernetz (pdf) (Luettelo Sveitsin pisimmistä joista) Flüsse der Schweiz mit Gewässerlängen über 30 km. 16.11.2006. Bundesamt für Umwelt BAFU. Viitattu 7.4.2013. (saksaksi)
  2. ↑ National map -karttapalvelun tietokanta: Energy and economy - Energy resources - Hydropower statistics
  3. ↑ National map -karttapalvelun tietokanta: Energy and economy - Energy resources - Nuclear Power Plants

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot