Adjektiivi
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Adjektiivi:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Adjektiivi on ollut keskustelun ja kiinnostuksen kohteena eri tutkimusaloilla psykologiasta taloustieteeseen, ja sen vaikutus ulottuu eri aikoihin ja kulttuureihin. Näillä sivuilla tutkimme Adjektiivi:n eri puolia ja sitä, kuinka se on muokannut maailmaamme tavoilla, jotka jäävät usein huomaamatta. Adjektiivi on osoittanut olevansa erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe niin tutkijoille kuin uteliaillekin päätöksenteon roolistaan ja yhteiskunnalliseen vaikutukseensa. Valmistaudu siis uppoutumaan Adjektiivi:n kiehtovaan maailmaan ja tutustumaan sen moniin puoliin.
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa. Adjektiivi ilmaisee asian tai esineen laatua. Se vastaa kysymykseen millainen. (Esim. auto on punainen, pallo on pyöreä, metsä on iso.)
Suomessa adjektiivi taipuu sijamuodon ja luvun mukaan. Muissa kielissä sitä voidaan taivuttaa myös esimerkiksi suvun eli genuksen mukaan.
Useimmista adjektiiveista voidaan muodostaa vertailuasteet. Adjektiivi sellaisenaan on positiivi eli perusaste. Suurempaa astetta ilmaisee komparatiivi eli voittoaste ja suurinta (tai erittäin suurta) astetta superlatiivi eli yliaste.
Suomen kielen komparatiivin tunnus on nominatiivissa -mpi ja muissa sijoissa astevaihtelullinen -mpA- : -mmA-. Kaksitavuisen vartalon loppuvokaalin a:n ja ä:n tilalla on komparatiivin tunnuksen edellä e (esimerkiksi paha : pahempi, kylmä : kylmempi mutta ei mahtava : *mahtavempi).
Superlatiivin tunnus on nominatiivissa ja partitiivissa -in, muissa sijoissa -impA- : -immA-.
Erikoistapaus on "hyvä"-adjektiivi, siinä taivutus menee hyvä, parempi, paras.
Lähteet
- ↑ Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi: Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3, s. 247. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951121850-0.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Adjektiivi Wikimedia Commonsissa
