Tässä artikkelissa tutkimme Ahmadiyya:n kiehtovaa maailmaa ja sitä, miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Ahmadiyya on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt asiaankuuluvia keskusteluja sen tärkeydestä. Kautta historian Ahmadiyya on ollut tutkimuksen ja pohdinnan lähde, ja sen vaikutus on leimannut merkittävästi eri tieteenalojen kehitystä. Tässä mielessä on merkityksellistä analysoida, miten Ahmadiyya on kehittynyt ajan myötä ja mikä sen rooli on ollut elävämme todellisuuden muokkaamisessa. Lisäksi käsittelemme Ahmadiyya:n eri näkökulmia ja mielipiteitä ymmärtääksemme sen todellisen ulottuvuuden ja laajuuden. Syvän ja objektiivisen analyysin avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Ahmadiyya:stä ja sen vaikutuksista nykyään.
Ahmadiyya on islamilainen liike, joka vaikuttaa Intiassa ja Pakistanissa. Sen perustaja, varakas maanomistaja Mirza Ghulam Ahmad (n. 1839–1908) julisti olevansa odotettu messias, mahdi ja mujaddid. Hän julistautui myös Krishnan manifestaatioksi eli avatariksi. Tämä johti riitoihin Intian muslimien kanssa. Liikkeen kannattajat tunnustavat muiden muslimien tavoin Koraanin arvovallan mutta eivät lukeudu mihinkään lakikoulukuntaan. Vuonna 1889 perustetun liikkeen parissa lähetystyö on ollut arvostettua. Ahmadiyyat kannattavat pyhää sotaa eli jihadia vain, jos muslimit ovat uhattuna ja heitä estetään harjoittamasta uskontoaan.
Liike jakautui myöhemmin kahtia. Ahmadiyya-yhteisö on palannut lähemmäs perinteistä islamia ja luopunut väitteestä, että Ahmad oli mahdi ja messias. Toinen haara on Lahoren Ahmadiyya-liike. Tiedot kannattajista vaihtelevat miljoonasta kymmeneen miljoonaan.
Suomessa liike on rekisteröitynyt uskonnolliseksi yhdyskunnaksi nimellä Ahmadiyya Muslimi Jamaat Suomi vuonna 2015. Sillä oli 158 jäsentä vuonna 2018.
Islamilainen maailma on suhtautunut hyväksyvästi erilaisiin islamilaisiin liikkeisiin maailmalla. Monista erikoisuuksistaan huolimatta on esimerkiksi Nation of Islam hyväksytty islamilaiseksi. Ahmadiyyaa ei silti ole hyväksytty kaikkialla, vaan esimerkiksi Indonesiassa muslimimielenosoittajat ovat vaatineet liikkeen kieltämistä. Muslimit ovat vainonneet ahmadiyya-liikkeen kannattajia myös Pakistanissa.
Näkyviä yrityksiä määritellä islamin yhteistä sisältöä on Ammanin julistus, joka hyväksyttiin 9. marraskuuta 2004 Jordanian pääkaupungissa Ammanissa. Siinä ei mainita erikseen Ahmadiyya-liikettä.