Alberto Moravia
Tässä artikkelissa tutkimme Alberto Moravia-aihetta eri näkökulmista. Perehdymme sen historiaan, analysoimme sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan ja keskustelemme mahdollisista tulevaisuuden vaikutuksista. Alberto Moravia on herättänyt kiinnostuksen sekä tutkijoiden, asiantuntijoiden että harrastajien keskuudessa, synnyttäen intohimoista keskustelua ja laajan kirjon mielipiteitä. Näillä sivuilla uppoudumme kattavaan analyysiin, joka pyrkii valaisemaan Alberto Moravia:n tärkeimpiä näkökohtia. Tarkoituksena on tarjota lukijalle täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.
| Alberto Pincherle | |
|---|---|
 Moravia Gina Lollobrigidan seurassa 1954. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. marraskuuta 1907 Rooma, Italia |
| Kuollut | 26. syyskuuta 1990 (82 vuotta) Rooma, Italia |
| Kansalaisuus | italialainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Alberto Moravia |
| Pääteokset |
Välinpitämättömät (1929) Keskipäivän aave (1954) Kaksi naista (1957) |
| Muuta tietoa | |
|
Strega Prize (1952) |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
|
|
Alberto Moravia, oikealta nimeltään Alberto Pincherle, (28. marraskuuta 1907 Rooma – 26. syyskuuta 1990 Rooma) oli italialainen romaanikirjailija, journalisti ja poliitikko. Teoksissaan hän tarkastelee nykyajan seksuaalisuutta ja vieraantumista sekä eksistentialismia.
Moravia sairasti nuorena tuberkuloosin ja oli sen vuoksi parantolassa, jossa kirjoitti ensimmäisen romaaninsa Välinpitämättömät (1929). Vuonna 1952 hänelle myönnettiin arvostettu italialainen Strega-palkinto teoksesta I racconti (1952).
Moravian romaanien pohjalta on tehty useita elokuvia, kuten Vittorio de Sican Kaksi naista (1960), jonka pääosassa on Sophia Loren, Jean-Luc Godardin Keskipäivän aave (1963) ja Bernardo Bertoluccin Fasisti (1970).
Moravia toimi kansainvälisen Pen-klubin puheenjohtajana. Hän oli myös Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 1984 kuolemaansa asti. Moravia oli vuodesta 1945 naimisissa kirjailija Elsa Moranten kanssa. He erosivat 1963.
Suomennetut teokset
- Välinpitämättömät (Gli indifferenti, 1929); suom. Tauno Nurmela, 1952
- Agostino (Agostino, 1944); suom. Mirjam Polkunen, 1959
- Roomatar (La romana, 1947); suom. Tauno Nurmela, 1950
- Keskipäivän aave (Il disprezzo, 1954); suom. Tauno Nurmela, 1956
- Kaksi naista (La ciociara, 1957); suom. Tauno Nurmela, 1958
- Tyhjä kangas (La noia, 1960); suom. Kaarina Mieskivi, 1962
- Automaatti (L’automa 1962); suom. Liisa Ryömä, 1969
- Valhe (L'attenzione, 1965); suom. Jorma Kapari, 1966
- Maon Kiina eli Kivinen kutsuvieras (La rivoluzione culturale in Cina, 1968); suom. Liisa Ryömä, 1968
- Minä ja hän (Io e lui, 1971); suom. Jorma Kapari, 1972
- Desideria (La vita interione, 1978) suom. Jorma Kapari, 1979
- Vuosi 1934 (1934, 1982); suom. Pirkko Peltonen, 1982
- Eroottisia tarinoita (La cosa e altri racconti, 1983); suom. Tuula Saarikoski ja Helena Saarikoski-Hyttinen (runo), 1987
- Sivustakatsoja (L'uomo che guarda, 1985); suom. Tuula Saarikoski 1988
- Matka Roomaan (Il viaggio a Roma, 1988); suom. Tuula Saarikoski 1991
- Perjantain huvila ja muita kertomuksia (La villa del venerdi e altri racconi, 1990); suom. Liisa Ryömä, 1992
- Moravian elämä (La vita di Moravia, 1990); suom. Mirjam Polkunen, 1996. Elämäkerta Alain Elkmannin kanssa
Lähteet
- ↑ Alberto Moravia (1907-1990) - pseudonym of Alberto Pincherle Authors’ Calendar. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Alberto Moravia Biography. A&E Television Networks. Arkistoitu 23.3.2018. Viitattu 1.2.2012. (englanniksi)
- ↑ Degl’Innocenti, Carlotta: Premio Strega 2008. Storie di un passato più che contemporaneo Storia e Cultura. 20.6.2008. FondazioneItaliani.it. Arkistoitu 9.12.2009. Viitattu 31.1.2010. (italiaksi)
- ↑ Alberto Moravia, eletto nel 1959 al vertice del Pen Italia e di quello internazionale Archivio. Pen Club Italia. Viitattu 15.9.2019. (italiaksi)
- ↑ Sciandivasci, Simonetta: La noia di Moravia nel Parlamento europeo degli indifferenti Spettacoli. 24.8.2016. Il Giornale. Viitattu 15.9.2019. (italiaksi)
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Morante, Elsa”, Otavan kirjallisuustieto, s. 507. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ Errico, Roberta: L’amore disperato ed eterno tra Elsa Morante e Alberto Moravia Cultura. 9.4.2019. The Vision. Viitattu 15.9.2019. (italiaksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
