Nykymaailmassa Aluemeri (Helsinki):stä on tullut yhä tärkeämpi yleishyödyllinen aihe. Tekniikan kehittymisen ja yhteiskunnan muutosten myötä Aluemeri (Helsinki) ei ole kiinnittänyt vain alan asiantuntijoiden vaan myös suuren yleisön huomion. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää syventyä Aluemeri (Helsinki):n olennaisimpiin näkökohtiin, jotta sen vaikutus voidaan ymmärtää eri alueilla ja yhteyksissä. Tässä artikkelissa perehdymme Aluemeri (Helsinki):n analyysiin ja tutkimme sen eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nykyään. Alkuperäistään sen nykyiseen kehitykseen tarkastelemme, kuinka Aluemeri (Helsinki) on muokannut tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa.
Aluemeri (Helsinki) | |
---|---|
Territorialhavet (i Helsingfors) | |
Kaupungin kartta, jossa Aluemeri (Helsinki) korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Kaakkoinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | ei numeroa kaupunginosajaossa |
Osa-alueet | 533 Aluemeri |
Lähialueet | Espoo, Länsisaaret, Itäsaaret, Sipoo |
Helsingin aluemeri (ruots. Territorialhavet i Helsingfors) on Helsingin kaupungin uloin, käytännössä vain merta käsittävä kaupunginosa.
Aluemeren pohjoisraja kulkee Helsingissä Halliluodon ja Länsitoukin ulkosaarien etelärantojen kautta kulkevan sisäisten aluevesien rajaa pitkin. Lainsäädännöllisesti tämä sisäraja tunnetaan myös aluemeren perusviivana. Aluemeri jatkuu etelässä Suomen aluevesirajalle saakka.
Helsingin aluemerellä sijaitsee vuonna 1959 käyttöön otettu Helsingin majakka. Majakan itäpuolella Helsingin aluemeren sisällä Suomenlahdessa on 85 metriä syvä alue.
Alueen länsiosa Katajaluodosta etelälounaaseen, samoin kuin Espoon uloin merialue, kuuluu Katajaluodon ampuma-alueeseen.
Suomen aluemeri laajennettiin vuonna 1995 yleensä 12 meripeninkulman (noin 22 km) levyiseksi. Monin paikoin, muun muassa Helsingin edustalla aluemeri on kuitenkin selvästi kapeampi.
|