Andre Geim on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Siitä on jo pitkään keskusteltu, keskusteltu ja analysoitu, ja se on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Sen merkitys ja vaikutus arkielämän eri osa-alueilla tekee siitä tärkeän aiheen kaikille. Tässä artikkelissa tutkimme Andre Geim:een liittyviä keskeisiä näkökohtia ja käsittelemme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja asiaan liittyviä erilaisia kantoja. Tämän perusteellisen analyysin avulla toivomme tarjoavamme kattavan näkemyksen Andre Geim:stä ja edistävämme sen laajuuden ja merkityksen ymmärtämistä nykypäivänä.
Andre Geim | |
---|---|
Андрей Константинович Гейм | |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Андрей Константинович Гейм |
Syntynyt | 21. lokakuuta 1958 Sotši, Neuvostoliitto |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Moskovan fysiikan ja teknologian instituutti |
Instituutti |
Nijmegenin Radboud-yliopisto Manchesterin yliopisto |
Opettaja | - |
Oppilaat | Konstantin Novoselov |
Tutkimusalue | Kiinteän olomuodon fysiikka ja nanoteknologia |
Tunnetut työt | grafeenin löytö |
Palkinnot |
Nobelin fysiikanpalkinto (2010) Hughes-mitali (2010) Ig Nobel (2000) Copley-mitali 2014 |
|
Andre Geim (ven. Андрей Константинович Гейм, Andrei Konstantinovitš Geim, s. 21. lokakuuta 1958) on venäläis-alankomaalainen fyysikko, joka tunnetaan parhaiten grafeenin löytämisestä yhdessä Konstantin Novoselovin kanssa vuonna 2004. Geim ja Novoselov palkittiin grafeenitutkimuksestaan Nobelin fysiikanpalkinnolla lokakuussa 2010. Geim sai grafeenitutkimuksesta myös Hughes-mitalin samana vuonna.
Geim opiskeli Moskovan fysiikan ja teknologian instituutissa ja valmistui tohtoriksi Venäjän tiedeakatemian Kiinteän aineen fysiikan instituutista 1987. Hän työskenteli post-doc-tutkijana Englannissa ja Tanskassa ja sai apulaisprofessuurin ensin Alankomaista 1994 ja sitten professuurin Manchesterista 2001. Geim on Alankomaiden kansalainen. Sukutaustaltaan hän on venäjänsaksalaisia.
Geim palkittiin Ig Nobelilla tutkimuksistaan diamagneettisen resonanssin parissa vuonna 2000. Tuolloin palkinto myönnettiin tutkimuksesta, kuinka sammakon saa leijumaan magneettikentässä.
|