Aostanlaakso

Nykymaailmassa Aostanlaakso:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe koko yhteiskunnalle. Aostanlaakso on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko arkielämään, globaaliin talouteen tai roolistaan ​​ihmiskunnan historiassa johtuen. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Aostanlaakso on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ihmiset näkevät ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Aostanlaakso:n vaikutusta elämän eri osa-alueisiin ja tutkimme sen vaikutuksia ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Aostanlaakso
Regione autonoma Valle d’Aosta
Région autonome Vallée d’Aoste
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Italia
Kuntia 74
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Aosta
 – Presidentti Nicoletta Spelgatti
Pinta-ala 3 261 km²
Väkiluku (31.12.2015) 127 329 (20.)
 – väestötiheys 39 as./km²
BKT (2016) 4,4 mrd. € (20.)
 – asukasta kohti 34 900 € (3.)
Autonomisen alueen kotisivut
Näkymä vuorenrinteiltä Aostan kaupunkiin.

Aostanlaakso (arpitaaniksi Val d'Outa, ital. Valle d’Aosta, ransk. Vallée d’Aoste) on Italian luoteisnurkassa oleva vuoristoinen alue, joka rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Ranskaan ja Sveitsiin. Aostanlaakso on yksi Italian 20 hallintoalueesta (regione), mutta sikäli erikoinen, että se on yksi viidestä autonomisesta alueesta (regione autonoma a statuto speciale) ja ainoa, joka ei jakaudu maakuntiin (provincia). Pääkaupunki on Aosta, jossa on noin 34 000 asukasta.

Maantiede

Aostanlaakso on nimensä mukaisesti pitkä, enimmäkseen länsi–itä-suuntainen laakso, joka alkaa Pojoen tasangolta ja päättyy Monte Biancolle (Mont Blanc, 4 811 metriä). Etelästä sitä rajoittaa Piemonten alueeseen kuuluvan Gran Paradiso -luonnonpuiston korkeat vuoret ja pohjoisesta Valais’n Alppien korkeimmat huiput (esimerkiksi Monte Cervino eli Matterhorn, 4 478 m ja Monte Rosa eli Dufourspitze, 4 634 m). Aostasta pääsee Ranskaan kahta reittiä: Monte Biancon tunnelia pitkin Chamonix’hin ja Pientä Sankt Bernhardin solaa pitkin Val d’Isèreen. Sveitsiin pääsee Ison Sankt Bernhardin solan tai sen alittavan maantietunnelin kautta. Aostanlaaksoa pitkin kulkee Dora Baltea -joki. Koko laakson pituudelta kulkee moottoritie.

Kielet

Laakson virallinen kieli on ranska, vaikka enemmistö väestöstä puhuu romaanisiin kieliin kuuluvaa arpitaanin kieltä. Joissain laaksoissa puhutaan myös saksaa. Osa laakson asukkaista on aidosti kolmikielisiä.

Talous

Aostanlaakso on vaurasta seutua. Alueen bruttokansantuote asukasta kohden on maan kolmanneksi suurin Trentino-Etelä-Tirolin ja Lombardian jälkeen, 125 prosenttia koko maan keskimääräisestä (34 900 €, v. 2016).

Tunnetuin laakson elinkeino on talviurheilu. Tunnetuimmat keskukset ovat Breuil-Cervinia, Courmayeur ja Cogne. Laaksossa on myös muutama tunnettu kasino ja terveyskylpylä.

Ruokakulttuuri

Aostalainen ruoka on raskasta alppiruokaa. Tunnetuin aostalainen elintarvike lienee fontinajuusto. Muita Euroopan unionissa merkinnällä suojattu alkuperänimitys (SAN, ital. DOP, engl. PDO) suojattuja aostalaisia elintarvikkeita ovat Valle d'Aosta Fromadzo -juusto, kuivattu kinkku Valle d'Aosta Jambon de Bosses ja Valle d’Aosta Lard d’Arnad- eli Vallée d’Aoste Lard d’Arnad -laardi.

Laakso on tunnettu myös viineistään ja grappaviinasta.

Historia

Aostan kaupunki on ollut tärkeä keskus jo roomalaisaikana. Hannibal toi norsunsa Italiaan ilmeisesti juuri Aostanlaakson kautta. Myös Napoleon marssitti joukkonsa Italiaan tätä kautta vuonna 1800.

Kunnat

Alue koostuu 74 kunnasta (municipale) (31.12.2015):

Lähteet

  1. a b Istat – Istituto Nazionale di Statistica: Altitudini dei comuni tramite DEM Italian kuntien pinta-alat ja korkeus merenpinnasta alueittain ja maakunnittain. Viitattu 16.2.2017. (italiaksi)
  2. Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Demographic Balance for the year 2015 and Resident Population from on 31st December Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Arkistoitu 16.10.2017. Viitattu 16.2.2017. (englanniksi)
  3. a b c Gross domestic product (GDP) at current market prices by NUTS 2 regions (Eurostatin bkt-tilasto 2007–2016 alueittain (taso NUTS2), nimelliset hinnat) 9.4.2018. Eurostat. Viitattu 6.1.2019. (englanniksi)
  4. National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 16.2.2017. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
  5. DOOR (EU:n nimisuojattujen elintarvikkeiden tietokanta DOOR hakusanoilla Italia, Aosta, rekisteröity) ec.europa.eu. Viitattu 5.1.2019.

Aiheesta muualla