Tässä artikkelissa tutkimme Aqtöben alue:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan uppoudumme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen eri alueilla. Aqtöben alue on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena aikojen saatossa, sen vaikutukset ovat ylittäneet kulttuuriset ja sukupolvien esteet. Tällä matkalla pyrimme selvittämään Aqtöben alue:tä ympäröivät mysteerit ja uteliaisuudet, jotta voimme valaista sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Aqtöben alue Ақтөбе облысы Актюбинская область |
|
---|---|
Kukkuloita Aqtöben alueella |
|
Vaakuna |
|
Alueen sijainti Kazakstanissa |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kazakstan |
Piiritasoisia kaupunkeja | 1 |
Piirejä | 12 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Aqtöbe |
– kuvernööri | Berdibek Saparbayev |
Pinta-ala | 300 600 km² |
Väkiluku (2016) | 834 813 |
– väestötiheys | 2,8 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+5 |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | KZ-AKT |
Aqtöben alueen internetsivut |
Aqtöben alue (kaz. Ақтөбе облысы, Aqtöbe oblısı, ven. Актюбинская область, Aktjubinskaja oblast) on hallinnollinen alue Kazakstanin länsiosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Venäjään, idässä Karagandan ja Qostanayn alueisiin, etelässä Qızılordan alueeseen ja Uzbekistaniin sekä lännessä Mangistaun, Atyraun ja Länsi-Kazakstanin alueisiin.
Alueella on arviolta 834 813 asukasta (vuonna 2016) ja sen pinta-ala on 300 600 neliökilometriä. Aqtöben alue on pinta-alaltaan toiseksi suurin Kazakstanin alueista. Alueen läpi virtaa Uraljoen sivujoki Ilek. Hallinnollisesti alue jakautuu 12 piiriin.
Vuonna 1999 väestöstä oli kazakkeja 55,6 prosenttia ja venäläisiä 23,7 prosenttia.
Alueet | |
---|---|
Kaupungit |