Tämän päivän artikkelissa perehdymme Archaeopteryx:een, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen historian aikana. Se on laaja ja monipuolinen käsite, joka kattaa eri näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen henkilökohtaisella tasolla. Archaeopteryx on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja nostanut esiin perustavanlaatuisia kysymyksiä. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia, jotka ovat nousseet esiin Archaeopteryx:n ympärillä, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Liity meihin tälle Archaeopteryx:n kiertueelle ja tutustu kaikkeen, mitä tällä kiehtovalla aiheella on tarjota!
Archaeopteryx | |
---|---|
Löytöjen pohjalta luotu malli. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Arcaeoperygiformes |
Heimo: | Archaeopterygidae |
Suku: | Archaeopteryx |
Laji: | litographica |
Kaksiosainen nimi | |
Archaeopteryx lithographica |
|
Katso myös | |
Archaeopteryx (muinaissiipinen) on sukupuuttoon kuollut liskolintu. Sen nimesi Christian Erich Hermann von Meyer vuonna 1861. Archaeopteryxia pidetään "puuttuvana renkaana" dinosaurusten ja lintujen välillä sekä Darwinin evoluutioteoriaa tukevana todisteena lajien kehityksestä.
Archaeopteryx oli höyhenpeitteinen, kuten nykyiset linnut, mutta sillä oli useita hirmuliskomaisia piirteitä. Sillä oli leuoissaan rivi teräviä hampaita, siipien päässä kolme sormea raatelukynsineen ja pitkä luinen pyrstö. Kooltaan Archaeopteryx vastasi varista. Nykyisen tiedon perusteella sen lähimpiä sukulaisia olivat dromaeosaurit ja oviraptorit.
Archaeopteryxista on kuvailtu kaksi lajia, Archaeopteryx lithographica ja Archaeopteryx siemensii.
Ei olla varmoja, pystyikö Archaeopteryx lentämään vai vain hyppimään maata pitkin ja liitämään puista. Vuoden 2005 lopussa paljastui, että Archaeopteryxilta puuttui "käänteinen varvas", joten se ei olisi pystynyt ottamaan otetta esimerkiksi puiden oksista. Archaeopteryxin siipien muoto ja höyhenten rakenne ovat samankaltaisia kuin nykyisillä linnuilla. Lisäksi suuret siivet ja pitkä pyrstö viittaavat siihen, että se olisi pystynyt ohjailemaan itseään helposti lennossa. Sen siipien lihasten kiinnityskohdat ovat kuitenkin nykylintuja kehittymättömämmät.
Archaeopteryxin fossiileja on löydetty kymmenen. Ne kaikki on löydetty Solnhofenin läheltä Saksasta.
|