Arhip Kuindži

Tässä artikkelissa tutkimme useita Arhip Kuindži:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen yhteiskuntaan kohdistuvaan vaikutukseen. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä sekä sen merkitystä nykyisessä tilanteessa. Lisäksi tarkastelemme Arhip Kuindži:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenamme tarjota kattava näkemys, jonka avulla voimme ymmärtää sen todellisen merkityksen. Tämän perusteellisen analyysin avulla pyrimme antamaan lukijalle laajemman ja täydellisemmän käsityksen Arhip Kuindži:stä ja käsittelemme kaikkia asiaan liittyviä näkökohtia, jotka kattavat tämän aiheen.

Viktor Vasnetsovin maalaama muotokuva Arhip Kuindžista.

Arhip Ivanovitš Kuindži (ven. Архи́п Ива́нович Куи́нджи; ukr. Архип Іванович Куїнджі, Arh’yp Ivanovytš Kujindži; 27. tammikuuta (J: 16. tammikuuta) 1841 tai 1842 Mariupol24. heinäkuuta (J: 11. heinäkuuta) 1910 Pietari) oli venäläinen maisemamaalari.

Arhip Kuindži syntyi tammikuussa 1841 Mariupolissa nykyisessä Ukrainassa, mutta vietti nuoruutensa Taganrogissa. Hän kasvoi köyhässä perheessä, ja hänen isänsä oli kreikkalainen suutari Ivan Hristoforovitš Kuindži. Arhip menetti vanhempansa kuuden vuoden iässä, joten hänen täytyi itse hankkia elantonsa työskentelemällä kirkonrakennustöissä, laiduntamalla kotieläimiä ja työskentelemällä kauppiaan apulaisena. Viiden vuoden ajan 1860–1865 Arhip Kuindži työskenteli Isakovitšin valokuvastudion retusoijana Taganrogissa. Kuindži yritti perustaa oman valokuvastudion, mutta se ei menestynyt. Tämän jälkeen Kuindži muutti Pietariin. Hän opiskeli maalaamista etupäässä itsenäisesti Keisarillisessa taideakatemiassa vuodesta 1868 alkaen (täysjäsen 1893 alkaen). Hän oli yksi Vaeltajien perustajista vuonna 1870. Hänen varhaisimmissa töissään voidaan nähdä Ivan Aivazovskin vaikutusta.

Vuonna 1872 taiteilija jätti akatemian ja alkoi toimia itsenäisesti. Maalaus Valamon saarella oli ensimmäinen Pavel Tretjakovin taiteilijalta hankkima teos. Vuonna 1873 Kuindži asetti näytteille teoksensa Lumi, josta hän sai pronssimetallin Lontoon Kansainvälisessä taidenäyttelyssä vuonna 1874. 1870-luvun puolivälissä Kuindži teki lukuisia maalauksia, joiden maisema-aihe oli suunniteltu konkreettiseksi sosiaaliseksi mielleyhtymäksi Vaeltajien hengessä (Unohdettu kylä, 1874, Tretjakovin galleria).

Kypsällä kaudellaan Kuindži tavoitteli ilmaisuvoimaisinta luonnontilaisen valaistuksen siirtämistä kankaalle. Hän käytti silmämääräistä sommitelmaa luoden panoraamamaisia näkymiä. Valoefektejä ja voimakkaita värejä pääasiallisina sävyinä käyttämällä hän loi illuusion valaistuksesta (Ilta Ukrainassa, 1876; Koivulehto, 1879; Ukonilman jälkeen, 1879; kaikki Tretjakovin Galleriassa – Yö Dneprillä, 1880, Venäläinen museo). Hänen myöhäisiä töitään leimaa värien käytön koristeelliset efektit.

Kuindži luennoi Keisarillisessa taideakatemiassa professorina vuodesta 1892 alkaen ja johtavana maisemamaalauksen professorina vuodesta 1894. Hänet erotettiin vuonna 1897 hänen tuettuaan protestoivia opiskelijoita. Hänen oppilaidensa joukossa olivat muun muassa Arkadi Rylov, Nikolai Roerich, Konstantin Bogajevski sekä muita.

Arhip Kuindži kuoli Pietarissa vuonna 1910. Hänet haudattiin Aleksanteri Nevskin luostarin Tihvinän hautausmaalle.

Teoksia

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Arkhip Kuindzhi