Nykyään Arjeplogin kunta on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Arjeplogin kunta on tullut entistä merkityksellisemmäksi eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Arjeplogin kunta:n merkitystä nykyään sekä sen vaikutuksia ja seurauksia nykymaailmassa. Analysoimme kuinka Arjeplogin kunta on vaikuttanut ihmisten jokapäiväiseen elämään ja miten se on muuttanut tapaamme suhtautua ympäröivään maailmaan. Lisäksi tarkastelemme joitain Arjeplogin kunta:n tärkeimpiä näkökulmia ja keskusteluja tavoitteenaan tarjota laaja ja syvällinen käsitys tästä tärkeästä aiheesta.
Arjeplogin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Norrbottenin lääni |
Maakunta | Lappi |
Keskustaajama | Arjeplog |
Kuntakoodi | 2506 |
Pinta-ala () | |
– Maa | 12 557,59 km² |
Väkiluku (31.12.2020) () | 2 718 |
– Väestötiheys | 0,2 as./km² |
Arjeplogin kunta (ruots. Arjeplogs kommun) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Lappiin. Kunnan keskustaajama on Arjeplog.
Kunnan maapinta-ala on 12 557,59 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 2 718 henkeä (31.12.2020).
Kunnan keskustaajama sijaitsee Hornavan- ja Uddajaure-järvien välisellä kannaksella, Norjaan menevän "Hopeatien" varrella.
Vuonna 2007 kunnassa oli 1,24 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Arjeplogin pitäjä erotettiin vuonna 1640 Arvidsjaurin pitäjästä. Vuoden 1862 kuntauudistuksessa pitäjästä tuli Arjeplogin maalaiskunta. Pohjois-Ruotsin harvaanasutuilla alueilla kunnat olivat jo valmiiksi suuria, joten Arjeplogin rajoja ei muutettu kuntauudistuksissa vuosina 1952 ja 1971. Siitä huolimatta kunta on Ruotsin neljänneksi suurin.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 20 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 29 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 172 335 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 78 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 4,0 | 4,6 | |
jalostus | 14,4 | 18,4 | |
palvelut | 80,1 | 75,5 | |
tuntematon | 1,6 | 1,5 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 1 535 | 1 482 | |
työpaikkaomavaraisuus | 103,6 |
Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 62,5 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 184 asukasta. Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajama Arjeplog, jossa oli 1 977 asukasta.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Arjeplogin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{m2022}}} | |
Keskustapuolue | 6 | 5 | 4 | 5 | 6 | 5 | 9 | 11 | 4 | 8 | 4 | 5 | 5 | 4 | {{{c2022}}} | |
Liberaalit | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 1 | 0 | 2 | 2 | 4 | 4 | 2 | 2 | {{{fp2022}}} | |
Kristillisdemokraatit | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{kd2022}}} | |
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | {{{mp2022}}} | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 14 | 11 | 13 | 15 | 14 | 12 | 11 | 12 | 10 | 8 | 13 | 17 | 8 | 9 | {{{s2022}}} | |
Vasemmistopuolue | 7 | 7 | 5 | 4 | 5 | 5 | 3 | 4 | 10 | 10 | 9 | 4 | 5 | 6 | {{{v2022}}} | |
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | {{{sd2022}}} | |
Muut | 0 | 5 | 5 | 4 | 3 | 5 | 5 | 3 | 4 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
Yhteensä | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | 21 | 21 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. |
Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Arjeplogin piiri.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Arjeplogin kirkko on puinen ristikirkko (G. Pettersson, 1899). Alueelta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkoja. Arjeplogissa on hopeamuseo.
Ruotsin syvin järvi Hornavan on 226 metriä syvä. Järven yläpäässä oleva Jäckvikin kylä on Lars Levi Laestadiuksen syntymäpaikka ja sinne on pystytetty hänelle muistokappeli. Kunnassa sijaitsee myös Pieljekaisen kansallispuisto.