Armenian kieli
Nykymaailmassa Armenian kieli:stä on tullut peruselementti, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämämme eri puoliin. Armenian kieli:n merkitystä ei voida aliarvioida henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla. Armenian kieli:llä on ratkaiseva rooli tavassa, jolla elämme ja olemme vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa, terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvista vaikutuksistaan talouteen ja ympäristöön. Siksi on erittäin tärkeää ymmärtää täysin kaikki Armenian kieli:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja rakentaa kestävä ja vauras tulevaisuus. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Armenian kieli:n eri puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
| Armenia | |
|---|---|
 Armenian puhuma-alue Kaukasuksella |
|
| Oma nimi | Հայերեն |
| Tiedot | |
| Alue | Kaukasus |
| Virallinen kieli |
 Armenia Vuoristo-Karabah Kypros (vähemmistökieli) Unkari (vähemmistökieli) Irak (vähemmistökieli) Puola (vähemmistökieli) Romania (vähemmistökieli) Euraasian talousunioni |
| Puhujia | 5 900 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | armenialaiset aakkoset |
| Kielenhuolto | Armenian tiedeakatemia |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | armenialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | hy |
| ISO 639-2 | arm (B) / hye (T) |
| ISO 639-3 | hye |
| ISO 639-3 | ARM |
.jpg)
Armenia (Հայերեն, hajeren) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Armeniassa ja sen lähistöllä muun muassa Venäjän eteläosassa Krasnodarin aluepiirissä ja Rostovin alueella. Kielellä on virallisen kielen asema Armeniassa. Armenialla on noin 5,9 miljoonaa äidinkielistä puhujaa, joista 3,1 miljoonaa asuu Armeniassa. Kieltä kirjoitetaan 400-luvulla kehitetyillä armenialaisilla aakkosilla. Sillä on myös kaksi keskenään ymmärrettävää standardimurretta; länsiarmeniaa puhuvat yleensä ulkomailla asuvat armenialaiset ja itäarmeniaa puhutaan Armeniassa.
Armenialla on tunnustetun vähemmistökielen asema Kyproksella, Unkarissa, Irakissa, Puolassa ja Romaniassa. Lisäksi se on yksi Euraasian talousunionin tunnustetuista kielistä.
Fonologia
Itäarmenian äännerakenne on seuraavanlainen:
| Bilabiaalit | Labiodentaalit | Dentaalit/ Alveolaarit |
Postalveolaarit | Palataalit | Velaarit | Uvulaarit | Glottaalit | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m | n | ŋ | ||||||
| Klusiilit | soinnittomat | p | t | k | |||||
| soinnilliset | b | d | g | ||||||
| aspiroidut | pʰ | tʰ | kʰ | ||||||
| Affrikaatat | soinnittomat | t͡s | t͡ʃ | ||||||
| soinnilliset | d͡z | d͡ʒ | |||||||
| aspiroidut | t͡sʰ | t͡ʃʰ | |||||||
| Frikatiivit | soinnittomat | f | s | ʃ | x ~ χ | h | |||
| soinnilliset | v | z | ʒ | ɣ ~ ʁ | |||||
| Approksimantit | ʋ | j | |||||||
| l | |||||||||
| Tremulantit | r | ||||||||
| Napausäänteet | ɾ | ||||||||
| etu | keski | taka | |
|---|---|---|---|
| suppea | i | u | |
| välinen | ɛ | ə | ɔ |
| väljä | ɑ |
Paino on aina sanan viimeisellä tavulla paitsi silloin, kun viimeinen tavu on määräinen artikkeli tai possessiivisuffiksi, jolloin paino on toiseksi viimeisellä tavulla.
Kielioppi
Armenia muistuttaa kieliopiltaan muita indoeurooppalaisia kieliä, mutta jotkin ominaisuudet ovat samankaltaisia kuin ympäröivissä kaukasuslaisissa kielissä.
Substantiivit
Armenian substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua. Substantiivit taipuvat luvun (yksikkö ja monikko) ja sijan (nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, datiivi, ablatiivi, instrumentaali, lokatiivi) mukaan. Seuraavassa esimerkiksi sanan գիրք girkʿ 'kirja' taivutus:
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nom. | գիրք girkʿ |
գրքեր grkʿer |
| akk. | ||
| dat. | գրքի grkʿi |
գրքերի grkʿeri |
| gen. | ||
| abl. | գրքից grkʿicʿ |
գրքերից grkʿericʿ |
| instr. | գրքով grkʿov |
գրքերով grkʿerov |
| lok. | գրքում grkʿum |
գրքերում grkʿerum |
Artikkelit
Armeniassa on epämääräinen ja määräinen artikkeli. Epämääräinen artikkeli on aina մը mə, ennen vokaalia մըն mən. Määräinen artikkeli liitetään sanan loppuun ja on -ը -ə, ennen vokaaleja tai niiden jälkeen -ն -n.
Pronominit
Armenian persoonapronominit ovat seuraavat:
| yksikkö | monikko | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. persoona | 2. persoona | 3. persoona | 1. persoona | 2. persoona | 3. persoona | |
| nom. | ես es |
դու du |
նա na |
մենք menkʿ |
դուք dukʿ |
նրանք nrankʿ |
| akk. | ինձ inj |
քեզ kʿez |
նրան nran |
մեզ mez |
ձեզ jez |
նրանց nrancʿ |
| dat. | ||||||
| gen. | իմ im |
քո kʿo |
նրա nra |
մեր mer |
ձեր jer |
նրանց nrancʿ |
| abl. | ինձնից, ինձանից injnicʿ, injanicʿ |
քեզնից, քեզանից kʿeznicʿ, kʿezanicʿ |
նրանից nranicʿ |
մեզնից, մեզանից meznicʿ, mezanicʿ |
ձեզնից, ձեզանից jeznicʿ, jezanicʿ |
նրանցից nrancʿicʿ |
| instr. | ինձնով, ինձանով injnov, injanov |
քեզնով, քեզանով kʿeznov, kʿezanov |
նրանով nranov |
մեզնով, մեզանով meznov, mezanov |
ձեզնով, ձեզանով jeznov, jezanov |
նրանցով nrancʿov |
| lok. | ինձնում, ինձանում injnum, injanum |
քեզնում, քեզանում kʿeznum, kʿezanum |
նրանում nranum |
մեզնում, մեզանում meznum, mezanum |
ձեզնում, ձեզանում jeznum, jezanum |
նրանցում nrancʿum |
Verbit
Verbeillä on viisi tapaluokkaa (indikatiivi, optatiivi, konditionaali, imperatiivi ja nesessitatiivi) ja viisi aikamuotoa (preesens, imperfekti, futuuri, preteriti ja aoristi). Verbijärjestelmä on hyvin monimutkainen.
Murteet
Itä- ja länsiarmenia jakautuvat vielä erikseen useampiin alamurteisiin:
- Itäarmenia
- Agulis-Meghri
- Ararat
- Gharabagh-Šamahi
- Hoi-Maragha
- Länsiarmenia
- Antiokia
- Artial
- Vähä-Aasia
- Bolu
- Hamšenic
- Kilikien
- Muš-Tigranakert
- Stanoz
- Vanic
- Jozgat
Kielinäyte
»Բոլոր մարդիկ ծնվում են ազատ ու հավասար՝ իրենց արժանապատվությամբ եւ իրավունքներով: Նրանք օժտված են բանականությամբ ու խղճով եւ պարտավոր են միմյանց վերաբերվել եղբայրության ոգով:»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)
Lähteet
- ↑ sci.am Armenian National Academy of Sciences. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Glottolog 4.4 - Eastern Armenian glottolog.org. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ a b Ethnologue: Armenian (englanniksi) Viitattu 6.1.2015.
- ↑ ScriptSource - Armenian written with Armenian script scriptsource.org. Viitattu 21.11.2021.
- ↑ Christos CHRISTODOULOU: Western Armenian – Cypriot Arabic: new century, new speakers? Cyprus - European Commission. 14.2.2017. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Kenesei, István: Minority languages in Hungary efnil.org. 2009. Arkistoitu .
- ↑ Iraqi Constitution (pdf) 2005. constituteproject.org. Viitattu 8.6.2020.
- ↑ Pisarek, Walery: The relationship between official and minority languages in Poland (pdf) 2009. efnil.org. Arkistoitu 14.12.2019. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Saramandu, Nicolae & Nevaci, Manuela: Multilingvism şi limbi minoritare în România 2009. Institutul de Lingvistică „Iorgu Iordan - Alexandru Rosetti”. Arkistoitu 14.12.2019. Viitattu 8.6.2020. (romaniaksi)
- ↑ Договор о Евразийском экономическом союзе (pdf) 2015. Евразийский экономический союз. Viitattu 21.11.2021. (venäjäksi)
- ↑ a b Dum-Tragut, Jasmine: Armenian: Modern Eastern Armenian. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 2009. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Eastern-Western Armenian glottolog.org. Viitattu 29.7.2020.
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
