Aude Rikas

Nykymaailmassa Aude Rikas:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sen merkitys näkyy sen synnyttämien keskustelujen määrässä sekä sen läsnäolossa yhteiskunnan eri alueilla. Poliittisella, sosiaalisella, taloudellisella tai kulttuurisella alalla Aude Rikas on perustavanlaatuinen rooli. Aude Rikas on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -alojen ihmisten huomion sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään aina uusien teknologioiden kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Aude Rikas:n eri ulottuvuuksia ja sen merkitystä nykyään.

Messeniuksen Kajaanin linnan vankilassa vuosina 1616-1636 kirjoitettu teos kuvasi Ruotsin historiaa ja sen mytologisia kuninkaita.

Aude Rikas (Altus, Auð) on skandinaavisen mytologian hahmo, jonka mainitsee ainoastaan Snorri Sturluson. Aude esiintyy proosa-Eddassa, jossa hänet nimetään Nóttin ja Naglfarin pojaksi ja Heimskringlassa jossa hän on Ruotsin myyttisen Visbur-kuninkaan naineen naisen isä Finnlandissa (Suomessa tai lappalaisten maassa). Tarinan mukaan Visbur kuitenkin erosi vaimostaan ja otti uuden. Visburin lapsia olivat Gisle ja Ond, jotka muuttivat Auden tyttären mukana takaisin isoisänsä luokse ja jatkoivat isoisänsä valtakuntaa. Auden tytär kirosi myöhemmin Visburin uuden pojan Donaldin huono-onniseksi.

Altus Suomen kronikassa

1600-luvulla kirjoitetussa Suomen kronikassa Altus eli Atus (eli Aude Rikas) kuvataan yhdeksi Suomen kuninkaista. Altuksen sanotaan hallinneen Snion jälkeen. Suorasta sukulaissuhteesta ei ole tietoa.

Kronikoitsija on myös yhdistänyt tarinoihin ns. poltergeist-tarinoita, joissa viitataan ns. Odinin lakiin, jonka mukaan vainaja voi kuoltuaan nauttia myös siitä, minkä on eläessään haudannut maahan. Kronikan mukaan Altus sääti tämän lain. Altuksen sanotaan haudatun oman määräystensä mukaisesti suurten rikkauksien kera. Hänen haudalleen pystytettiin myös korkea muistomerkki.

Lähteet

  • Martti Linna (toim): Johannes Messenius: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita sekä tuntemattoman tekijän Suomen kronikka. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1988.