Australian maantiede
Seuraavassa artikkelissa Australian maantiede:n aihetta käsitellään eri näkökulmista, tavoitteena tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkymä tästä aiheesta. Perusteellisia näkökohtia analysoidaan, erilaisia mielipiteitä tutkitaan ja esitellään erityistapauksia, jotka osoittavat Australian maantiede:n tärkeyden ja merkityksen nykyään. Samoin esitellään asiaankuuluvaa dataa, päivitettyjä tilastoja ja perehdytään Australian maantiede:n vaikutuksiin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle vankkaa ja ajan tasalla olevaa tietoa Australian maantiede:stä, jotta hän voi ymmärtää tämän aiheen perusteellisesti ja muodostaa siitä oman mielipiteensä.
Australia on ainoa asuttu maanosa, joka sijaitsee kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on myös maanosista pienin, kuivin ja laakein. Itä-Australiassa kohoavat Australian Kordillieerit, joiden rinteet ulottuvat lumirajan yläpuolelle, jolloin laskettelukin on mahdollista. Kordillieerit laskeutuvat länsiosassaan alangoksi, jossa virtaavat maanosan tärkeimmät joet, kuten Darling ja Murray. Alangon keskialueilla on useita laskujoettomia suolajärviä. Alankoalueen länsipuolella pinnanmuodot kohoavat keskimäärin noin 300–500 metriä korkeaksi ylängöksi, joka on lähinnä kuivaa pensasaroa ja aavikkoa.
Australian suurimmat kaupungit ovat Sydney (4,4 milj. as.), Melbourne (3,9 milj.), Brisbane (1,9 milj.), Perth (1,6 milj.) ja Adelaide (1,2 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 345 000 asukasta.
Ilmasto
Australian pohjoisosat kuuluvat kuumaan, keskiosat lämpimään ja eteläosat lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Keskiosat, joita kutsutaan Outbackiksi, 'takamaaksi', ovat pysyvien korkeapaineiden leveysasteilla, ja muistuttavat Saharaa ja Kalaharia. Sateisemmat alueet reunustavat mantereen kuivaa ydintä. Trooppisessa pohjoisosassa sadekausi ajoittuu marraskuun ja huhtikuun välille, kun pasaatien kohtaamisvyöhyke liikkuu alueelle. Samaan aikaan syntyy Australian monsuuni, ja vallitseva tuulensuunta on koillisesta.
Australian itä- ja kaakkoisosissa sateita saadaan ympäri vuoden. Keskiosan aavikko ulottuu länsirannikolle 18. ja 30. eteläisen leveyspiirin välisellä alueella sekä etelärannikolle 125. ja 135. itäisen pituuspiirin välisellä alueella.
Trooppiset syklonit osuvat Australiaan pari kertaa vuodessa, yleensä maan pohjois- ja luoteisosaan. Ne esiintyvät yleensä kesäkaudella joulu-huhtikuussa.
Luonto
- Pääartikkeli: Australian eläimistö
Koska Australia on ollut pitkään eristyksissä muista maanosista, sen luonto on saanut rauhassa kehittyä omanlaisekseen. Varsinkin mantereen eläimistö on kehittynyt pitkään muista erillään. Australiassa elää monia endeemisiä eläin- ja kasvilajeja, joita ei tavata missään muualla maapallolla. Tunnetuimpia australialaisista kasveista ovat eukalyptukset. Australia on suurimmaksi osaksi aavikkoa tai savannia. Vain itärannikolla on trooppisia ja subtrooppisia sademetsiä ja lounaisosassa on nahkealehtistä kasvillisuutta.
Australiassa on arvioitu elävän 300 000 eläinlajia, joista tunnetaan vasta kolmannes. Nisäkkäitä tunnetaan 280 lajia, lintuja yli 700 lajia, matelijoita 380 lajia, sammakkoeläimiä 120 lajia ja makeanveden kaloja noin 200 lajia. Loput lajit ovat selkärangattomia.
Mantereelle erityisen luonteenomainen on runsas pussieläinlajisto, johon kuuluvat muun muassa yli 50 kengurulajia sekä koala ja vompatit. Australian eläimistöön kuuluu myös vesinokkaeläin, joka on neljän nokkasiililajin ohella yksi maailman viidestä munivasta nisäkäslajista. Australian pohjoisosien sademetsäalueiden joissa vaanii krokotiileja, joiden saaliiksi jää silloin tällöin ihmisiäkin.
Lähteet
- ↑ The island continent Australia in brief. Australian Government. Viitattu 7.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Water & land rescources VISA Solutions (ASA Group). Viitattu 7.2.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Country Guide Australia BBC Weather. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Soils, Fauna and Flora ASA. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Australian maantiede Wikimedia Commonsissa
