Avesta
Avesta on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Siitä lähtien se on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena eri aloilla. Sen merkitys on sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen merkitys muun muassa akateemisen, tieteen, sosiaalisen ja kulttuurin aloilla. Tämä artikkeli pyrkii käsittelemään kattavasti ja yksityiskohtaisesti eri näkökohtia, jotka liittyvät Avesta:een. Se tarjoaa maailmanlaajuisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta. Sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä tutkitaan.
Avesta on zarathustralainen, muinaisen Persiaan liittyvä pyhien kirjoitusten kokoelma, joka sisältää zarathustralaisuuden maailmankuvan, lain, liturgian ja profeetta Zarathustran opit. Nykyinen Avesta koottiin sassanidien valtakunnassa 200-600-luvuilla.
Parsilaisen legendan mukaan Aleksanteri Suuri poltti Avestan täydellisen tekstin Ekbatanassa valloittaessaan Persian. Vanhimmat arkeologiset löydöt, joissa käsitellään Avestassa esiintyvää Viisauden herra (Ahura Mazda) -nimistä jumaluutta, sijoittuvat vuoteen 600 eaa. Avestan tekstit siirtyivät suullisesti vuosisatoja. Muoto, jossa Avesta pyhinä kirjoituksina tunnetaan nykyään, perustuu tekstilaitokseen, joka ajoittuu vuoteen 1278. Muinaispersialainen avestan kieli muistuttaa hindulaisen Veda-kirjallisuuden sankskriittia. Kielen perusteella Avestan teksti on ajoitettu noin vuoden 900 eaa. tienoille. Avesta on kirjoitettu muinaispersialaisella avestan kielellä.
