Avoin kaupunki
Nykymaailmassa Avoin kaupunki on keskeinen paikka elämässämme. Avoin kaupunki on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Avoin kaupunki on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena jo monta vuotta, ja sen merkitys on vain kasvanut ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme Avoin kaupunki:n eri näkökohtia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Avoin kaupunki tarkoittaa sodankäyntiin liittyvänä käsitteenä, että kaupunkia hallinnoivan maan viranomaiset ilmoittavat, ettei kaupunkia tulla puolustamaan, kun se on jäämässä vihollisen haltuun. Tällöin vastapuolen tulisi kunnioittaa tätä ilmoitusta eikä kohdistaa kaupunkiin sotatoimia. Tällä pyritään suojelemaan kaupungin asukkaita ja rakennuskantaa sodan tuhoilta.
Ehkä kuuluisin avoin kaupunki oli Pariisi toisessa maailmansodassa vuonna 1940, kun Ranskan hallitus julisti sen avoimeksi kaupungiksi saksalaisten hyökkääjien lähestyessä kaupunkia.
Avoimia kaupunkeja toisessa maailmansodassa
- Bryssel 1940, saksalaisten hyökätessä
- Pariisi 1940, saksalaisten hyökätessä
- Belgrad huhtikuussa 1941
- Manila 1942, japanilaisten joukkojen saapuessa
- Rooma 14. elokuuta 1943, julistajana italialaiset joukot, kun liittoutuneet lopettivat kaupungin pommittamisen. Kun liittoutuneiden joukot saapuivat kaupunkiin, perääntyvät saksalaiset julistivat myös Firenzen ja Chietin ”avoimiksi kaupungeiksi”.
- Ateena: saksalaiset julistivat kaupungin avoimeksi 13. lokakuuta 1944.
Hyökkäävät joukot eivät aina kunnioita julistusta. Puolustavat joukot voivat käyttää sitä poliittisena vetona.
Lähteet
- ↑ a b Katz, Robert: An Excerpt from The Battle for Rome: 'Open City' theboot.it. 2007 . (englanniksi)
- ↑ The Telegraph (Sanomalehtileike vuodelta 1944) news.google.com. Viitattu 4.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Murphy, Paul I. and Arlington, R. Rene. (1983) La Popessa: The Controversial Biography of Sister Pasqualina, the Most Powerful Woman in Vatican History. New York: Warner Books Inc. ISBN 0-446-51258-3, p. 210