Banaani

Tässä artikkelissa tutkimme Banaani:tä, aihetta, joka on viime vuosina kiinnittänyt sekä tutkijoiden, asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Banaani on osoittautunut monimutkaiseksi ja monitahoiseksi aiheeksi, joka sisältää monenlaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja. Banaani on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena eri piireissä ja tieteenaloilla yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ​​sen merkitykseen tieteen alalla. Näillä sivuilla perehdymme Banaani:n eri puoliin ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Toivomme voivamme tarjota lukijoillemme kattavan ja rikastuttavan käsityksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Tämä artikkeli kertoo risteymälajista. Katso myös banaani (täsmennyssivu).
Banaani
Banaanikasvi Réunionilla
Banaanikasvi Réunionilla
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Zingiberales
Heimo: Banaanikasvit Musaceae
Suku: Banaanit Musa
Laji: × paradisiaca
Kaksiosainen nimi

Musa × paradisiaca
L.

Katso myös

  Banaani Wikispeciesissä
  Banaani Commonsissa

Banaani (Musa × paradisiaca) on kääpiöbanaanin (Musa acuminata) ja punttibanaanin (Musa balbisiana) risteymä. Se on syntynyt alun perin Kaakkois-Aasiassa, missä kantalajien levinneisyysalueet menevät päällekkäin. Nykyään viljellään erilaisia risteytystyyppejä ja lajikkeita, jotka voivat olla käyttötarkoitukseltaan keitto- tai hedelmäbanaaneja. Länsimaissa suosittu Cavendish-banaani polveutuu kokonaan kääpiöbanaanista, joten sitä ei käsitellä tässä artikkelissa.

Taksonomia

Carl von Linné kuvasi 1700-luvulla keittobanaanin nimellä Musa paradisiaca ja hedelmäbanaanin nimellä Musa sapientum. Todellisuudessa molemmat perustuivat kuitenkin kääpiö- ja punttibanaanin risteymään, joten niitä ei voi pitää omina lajeinaan. Koska Linné kuvasi keittobanaanin ennen hedelmäbanaania, muodostetaan risteymän tieteellinen nimi lisäämällä ×-symboli keittobanaanin tieteelliseen nimeen: Musa × paradisiaca. Tämä nimi käsittää kaikki banaanit, jotka ovat syntyneet kääpiö- ja punttibanaanin risteymästä.

Kääpiö- ja punttibanaanin osuudet Musa × paradisiaca -banaanien perimästä vaihtelevat. Eri risteytystyyppejä erotellaan 2–4 kirjaimen kirjainyhdistelmillä, joissa A-kirjain edustaa kääpiöbanaanin haploidia genomia ja B-kirjain punttibanaanin. Kirjainyhdistelmä kertoo polveutumisen lisäksi banaanin ploidian, joka voi olla diploidi, triploidi tai tetraploidi. Luonnonvaraisen kääpiö- ja punttibanaanin risteymä on diploidi AB, kun taas esimerkiksi omenabanaani (’Silk’) on triploidi AAB. Tärkeimmät kaupallisen hedelmäbanaanin lajikkeet, kuten ’Cavendish’, ovat perimältään AAA, joten ne eivät edusta Musa × paradisiaca -risteymää vaan kääpiöbanaania.

Lähteet

  • Ploetz, R. C. et al. Banana and plantain—an overview with emphasis on Pacific island cultivars, ver. 1. Teoksessa Elevitch, C. R. (toim.): Species Profiles for Pacific Island Agroforestry. Hōlualoa, Hawai‘i: Permanent Agriculture Resources (PAR), 2007. Artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 12.3.2024). (englanniksi)
  • Robinson, J. C. & Galán Saúco, V.: Bananas and plantains. Wallingford: CABI, 2010. ISBN 978-1-84593-738-6. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.3.2024). (englanniksi)

Viitteet

  1. Musa × paradisiaca L. Plants of the World Online. 2024. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
  2. Ploetz et al. 2007, s. 7
  3. a b c d e f g h Phani Deepthi, V.: Taxonomic scoring and genomic grouping in bananas. Flora and Fauna, 2016, 22. vsk, nro 2, s. 151–158. ISSN 0971-6920. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
  4. Pasanen, Anni: Jäähyväiset banaanille: Maailman suosituinta hedelmää uhkaa tuho Helsingin Sanomat. 8.9.2019. Viitattu 12.3.2024.
  5. a b Robinson & Galán Saúco 2010, s. 21
  6. Ploetz et al. 2007, s. 3
  7. a b Mark Rieger: Banana and Plantain – Musa spp. Uga.edu/fruit. 2006. Arkistoitu 14.6.2009. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
  8. Robinson & Galán Saúco 2010, s. 22
  9. Robinson & Galán Saúco 2010, s. 25