Baudouin I

Seuraavassa artikkelissa analysoimme yksityiskohtaisesti Baudouin I:n merkitystä nykyisessä kontekstissa. Baudouin I:stä on tullut erittäin tärkeä aihe modernissa yhteiskunnassa, ja se synnyttää keskustelua, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja loputtomia seurauksia eri alueilla. Kautta historian Baudouin I on osoittautunut määrääväksi tekijäksi ihmiskunnan kehityksessä, vaikuttaen kulttuurisiin, sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää ymmärtää Baudouin I:n merkitys ja sen vaikutus nykymaailmaan. Tutkimme kriittisen ja analyyttisen lähestymistavan avulla Baudouin I:n eri ulottuvuuksia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa tavoitteenamme tarjota kattava näkemys tästä yleisen edun mukaisesta aiheesta.

Baudouin I
Belgialaisten kuningas
Valtakausi 17. kesäkuuta 1951 – 9. elokuuta 1993
Edeltäjä Leopold III
Seuraaja Albert II
Syntynyt 7. syyskuuta 1930
Laeken, Belgia
Kuollut 31. heinäkuuta 1993 (62 vuotta)
Motril, Espanja
Puoliso Fabiola
Koko nimi Baudouin Albert Charles Léopold Axel Marie Gustave
Suku Saksi-Coburg-Gotha
Isä Leopold III
Äiti Astrid
Uskonto roomalaiskatolilainen
Nimikirjoitus

Baudouin I (7. syyskuuta 1930 Laeken – 31. heinäkuuta 1993 Motril, Espanja) oli belgialaisten viides kuningas vuodesta 1951 vuoteen 1993.

Tausta

Baudouin (myös muodoissa Boudewijn, Balduin tai Baldwin) oli nimenä usealla Flanderin kreivillä ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella. Baudouin oli vanhempiensa Belgian kruununperijän ja Brabantin herttuan, myöhemmin kuningas Leopold III:n ja tämän puolison, Ruotsin prinsessa Astridin toinen lapsi ja vanhin poika.

Baudouinistä tuli kruununprinssi jo nelivuotiaana, kun hänen isoisänsä Albert I kuoli tapaturmaisesti. Baudouinin nuoruutta varjosti muutenkin kuolema: hänen äitinsä kuoli auto-onnettomuudessa Sveitsissä vuonna 1935, kun poika oli vasta viiden vuoden ikäinen. Seuraava suuri kokemus ja trauma oli toinen maailmansota, jonka hän koki Ranskassa ja Espanjassa, ja myöhemmin Brysselissä ja Ciergnonissa Ardenneilla. Välittömästi Normandian maihinnousun jälkeen natsit veivät Belgian kuningasperheen Saksaan ja sieltä myöhemmin Itävaltaan. Yhdysvaltalaiset joukot vapauttivat kuningasperheen 7. toukokuuta 1945. Baudouinin isä Leopold III oli joutunut arvostelun kohteeksi, koska ei sodan aikana ollut siirtynyt Englantiin johtaakseen vastarintaa sieltä vaan hyväksynyt Belgian armeijan antautumisen. Näistä syistä kuningasperhe jatkoi maanpakoaan ja asettui asumaan Sveitsiin, jossa se asui aina heinäkuuhun 1950 saakka.

Nousu kuninkaaksi

Belgiassa oli suoritettu osittainen perustuslaillinen reformi ja naiset saivat äänioikeuden 1940-luvun loppuun mennessä. Tämä nosti valtaan oikeisto- ja keskustakoalition, joka päätti järjestää kansanäänestyksen kuninkaan paluusta. Belgiassa maaliskuussa 1950 suoritettu kansanäänestys osoitti kansalaisten enemmistön kannattavan kuninkaan paluuta takaisin Belgiaan. Äänestys kuitenkin jakoi maan selkeästi kuninkaalle vihamieliseen eteläiseen, ranskankieliseen Valloniaan ja kuninkaalle myötämieliseen pohjoiseen flaamin- eli hollanninkieliseen osaan.

Kuningasperhe palasikin kotimaahansa, mutta maa ajautui kaaokseen voimakkaiden ristiriitojen repimänä. Pääsääntöisesti ammattiyhdistysliike ja vasemmisto vastustivat kuningas Leopoldin paluuta ja ajoivat maahan tasavaltalaista valtiomuotoa. Kuninkaan paluuta valtaistuimelle kannattivat puolestaan liberaalit ja kristilliset yhdessä konservatiivien kanssa.

Välttääkseen maan ajautumisen täydelliseen kaaokseen Leopold III nimitti vanhimman poikansa Baudouinin kuninkaalliseksi prinssiksi 11. elokuuta 1950. Näin Leopold III luovutti kruununsa pojalleen, josta tuli Belgian viides kuningas Baudouin I 17. heinäkuuta 1951.

Kongon kysymys

Pääartikkeli: Kongon kriisi

Kansan keskuudessa yksinäiseksi ja surulliseksi kuninkaaksi kutsuttu Baudouin aloitti hallintokautensa vaikeissa olosuhteissa. Sijaishallitsija Kaarlen aikana oli tehty monia vaikeita päätöksiä niin talouselämässä kuin ulkopolitiikassakin. Belgia oli liittynyt jäseneksi Yhdistyneisiin Kansakuntiin, Benelux-maiden talousliittoon ja Natoon. Nuoren hallitsijan ensimmäisiä vuosia sävytti kuitenkin eniten kuninkaan paluun puitteissa syntynyt kansan voimakas kahtiajako flaameihin ja valloneihin.

Lisäksi maa liittyi perustajajäsenenä Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön (1951), myöhemmin Euroopan talousyhteisöön (EEC) (1957). Maan pääkaupungissa Brysselissä järjestettiin maailmannäyttely vuonna 1958 ja se edellytti mittavia investointeja sodasta toipumassa olevalta maalta.

Nuoren hallitsijan suurimmaksi ongelmaksi muodostui hänen esi-isänsä kuningas Leopold II:n aikanaan yksityisomistukseen hankkima Belgian Kongon, jonka itsenäisyys tuli ajankohtaiseksi 1950-luvun aikana.

Vuonna 1955 kuningas teki voitokkaan kiertomatkan Kongoon, jossa hänet otettiin vastaan sellaisella innolla, että se oudoksutti ujoa kuningasta. Vain neljä vuotta matkan jälkeen kuningas ilmoitti Belgian hallituksen aikeesta myöntää itsenäisyys Kongon alueelle. Näin tapahtuikin ja 30. kesäkuuta 1960 kuningas Baudouin osallistui vallanvaihtojuhlallisuuksiin Kongon pääkaupungissa Léopoldvillessä. Kongon vaaleilla valittu pääministeri Patrice Lumumba oli kutsuttu ja hän piti kuuluisan Kongon itsenäisyyspuheensa. Puhe poikkesi suuresti muiden arvohenkilöiden puheista, jotka ohitettiin harmittomina, mutta Lumumban puhe arvosteli jyrkin sanankääntein entisiä siirtomaaisäntiä. Kuningas Baudouin loukkaantui puheesta verisesti.

Avioliitto

Kansalaiset olivat huolestuneet politiikan yksinäisestä kuninkaasta, mutta he huolestuivat myös yksityiselämässään yksinäisestä nuoresta miehestä. 15. joulukuuta 1960 kuningas Baudouin I avioitui espanjalaisen doña Fabiola de Mora y Aragónin kanssa. Avioliitto solmittiin Saint-Michel-et-Gudulen katedraalissa Brysselissä ja se näytettiin ensimmäisenä kuninkaallisena häätilaisuutena koko maailmalle television välityksellä.

Tästä pitkäaikaisesta ja ilmeisesti suuren rakkauden ja kiintymyksen avioliitosta ei kuitenkaan syntynyt kruununperijää. Kaikki kuningattaren viisi raskautta päättyivät keskenmenoon. Kuningas Baudouin kasvatti veljensä, Liegen prinssi Albertin vanhimmasta pojasta, Philippestä, valtansa perijää.lähde? Näin uskottiin Albertin jäävän syrjään koko vallanperimyksestä.

Pitkä hallituskausi

Kuningas Baudouinin hallituskausi kesti 42 vuotta. Hänen aikanaan maassa ehti olla lähes yhtä monta hallitusta. Tämä aiheutti sen, että perustuslaillisen monarkin, joka ei voinut esittää julkisesti näkemyksiään ilman hallituksen suostumusta, mielipiteet olivat arvostettuja ja kuunneltuja.

Hänen hallituskaudellaan Belgiasta tuli liittovaltio, ja vaikka Baudouin aina korosti kansakunnan yhtenäisyyttä ja näki itsensä sen takaajana, hän ei kuitenkaan voinut estää kieliriitoja. Nämä riidat johtivat lopulta virallisten kielirajojen luomiseen, jolloin syntyi kolme hallintoaluetta ja kolme yhteisöä.

Kuningas Baudouin matkusteli erittäin paljon. Hän tuli 16.6.1969 Suomeen viisipäiväiselle vierailulle. Hän oli presidentti Urho Kekkosen vieraana. Hänelle näytettiin Helsinkiä ympäristöinen ja mm. Hattulan vanhaa kirkkoa ja Lappia Inarinjärven seudulla.

Baudouinin ei suinkaan aina ollut helppo yhdistää omaa henkilökohtaista vakaumustaan ja kuninkaallisia velvollisuuksia. Esimerkiksi vuonna 1990 hän kieltäytyi allekirjoittamasta abortin rangaistavuuden poistavaa lainsäädäntöä. Silloin hallitus totesi perustuslain 82. artiklan mukaisesti, että "kuningas on kykenemätön hallitsemaan". Tämä puolestaan mahdollisti lain hyväksymisen 4. huhtikuuta 1990 ja seuraavana päivänä parlamentti palautti kuninkaan asemaansa.

Kuningas Baudouinin säätiö

Vuonna 1976, kun kansakunta juhli monarkkinsa valtaannousun 25. vuosipäivää, perustettiin kuningas Baudouinin säätiö. Perustana tälle säätiölle olivat belgialaisten keräämät juhlinnan kohteen lahjavarat. Säätiön tarkoituksena on parantaa kansalaisten elinehtoja taloudellisella, sosiaalisella, kulttuurisella ja tieteellisellä tasolla.

Kuolema

Kuningas Baudouin kuoli vuonna 1993 sydänkohtaukseen lomallaan perheen kesäasunnolla Espanjan Motrilissa. . Kuninkaan kuolema keskeytti Span 24 tunnin ajon joka oli kestänyt 15 tuntia. Kuninkaan nuorempi veljensä Albert nousi kuninkaaksi 9. elokuuta 1993 Albert II:na. Baudouin I:n hautajaisista muodostui maailman monarkkien ja valtionpäämiesten suurtapahtuma. Syvästi uskonnollinen kuningatar Fabiola oli toivonut tilaisuudesta kunnian ja toivon messua. Hän näytti itse esimerkkiä pukeutumalla katolilaisten monarkkien suruväriin, valkoiseen.

Kuningas Baudouin I haudattiin Laekenin linnan Notre Dame kirkon kuninkaalliseen hautaholviin, jonne kaikki muutkin Belgian monarkit on haudattu.

Belgian siirtomaavallasta itsenäistyneen Kongon eli tuolloisen Zairen johtajaa Mobutu Sese Sekoa ei kutsuttu kuninkaan hautajaisiin, mitä tämä piti myöhemmin elämänsä suurimpana pettymyksenä. Toinen kutsumatta jätetyistä oli Saddam Hussein.

Lähteet

  1. ↑ a b Baudouin I, King of Belgium, Dies at 62 1003. NY Times. Viitattu 26.10.2014.
  2. ↑ Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 19. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
  3. ↑ http://www.monarchie.be/history/baudouin>
  4. ↑ Nuptial Joy Outshines Royal Jewels. LIFE, 6.1.1961, s. 29–30. LIFE. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.10.2014.
  5. ↑ Queen Fabiola of Belgium talks about being unable to bear children 2008. People. Arkistoitu 26.10.2014. Viitattu 26.10.2014.
  6. ↑ Political leaders of contemporary Western Europe: a biographical dictionary, David Wilsford, s. 30
  7. ↑ King Baudouin Foundation King Baudouin Foundation. Viitattu 26.10.2014.
  8. ↑ Kings, Queens and Commoners Mourn Belgian Monarch LA Times. Viitattu 26.10.2014.
  9. ↑ Europe: I Struggle, I Overcome, Wilfried Martens, s. 80

Aiheesta muualla

  Edeltäjä:
Leopold III 		Belgialaisten kuningas
1951–1993 		Seuraaja:
Albert II
Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot