Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Belgian ilmavoimat-aihetta ja kaikkea, mitä siitä on tiedettävä. Puhummepa sitten Belgian ilmavoimat:n elämästä, Belgian ilmavoimat:een liittyvistä tärkeimmistä tapahtumista tai Belgian ilmavoimat:n tämänhetkisistä trendeistä, tämä artikkeli on täydellinen opas. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme yksityiskohtaisesti Belgian ilmavoimat:n tärkeimpiä näkökohtia ja tarjoamme yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin, jonka avulla voit ymmärtää tämän aiheen perusteellisesti. Riippumatta siitä, millainen tietämyksesi Belgian ilmavoimat:stä on, tämä artikkeli antaa sinulle arvokasta tietoa ja auttaa sinua laajentamaan ymmärrystäsi Belgian ilmavoimat:stä. Valmistaudu uppoutumaan Belgian ilmavoimat:n kiehtovaan maailmaan!
Belgian ilmavoimat (Belgische Luchtmacht/Force Aérienne Belge) perustettiin 23. maaliskuuta 1910, kun perustettiin sotilaslentokoulu. Ilmavoimien ensimmäinen lentokone saatiin 5. toukokuuta. Belgian ilmavoimat on osallistunut Suomenlahdella Baltian ilmavalvontaan kalustonaan F-16 Fighting Falcon.
F-16 on Belgian ilmavoimien ainoa palveluksessa oleva hävittäjä. Koneita on hankittu 180 kappaletta, joista alle puolet on edelleen aktiivipalveluksessa. Koneet on sijoitettu kahteen lennostoon, joista toinen on sijoitettuna Florennesiin (2. lennosto) ja toinen Kleine Brogeliin (10. lennosto).
Belgian ilmavoimat osallistuivat ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan.
Vaikka Belgian ilmavoimat (ransk. L'Aviation Militaire) olivat toisen maailmansodan aikana pienet, ne olivat verrattain hyvin varustetut. Ilmavoimiin kuului 10. toukokuuta Saksan hyökätessä maahan kolme lentorykmenttiä (180 lentokonetta) (ransk. Régiments d'Aeronautique), jotka olivat:
Toisen maailmansodan jälkeen perustettujen ilmavoimien runkona oli Britannian Kuninkaallisisten ilmavoimien belgialaisten muodostamat 349. ja 350. laivueet. Lentokoulutus ja teknisen koulutuksen keskukset perustettiin Britteinsaarilla ja siirrettiin Belgiaan 1946. Tekninen koulu toimii nykyisin Safraanbergissä.
Sodan päättyessä sotaa edeltäneistä tukikohdista oli ainoastaan Evere käyttökunnossa, Schaffen ja Wewelghem olivat tuhoutuneet. Saksan ilmavoimien rakentamat tukikohdat Chievres, Bevekom, Brustem, Florennes ja Melsbroek sitä vastoin olivat käyttökelpoisia ja niistä muodostuikin uusien ilmavoimien päätukikohtia.
349. ja 350. laivueiden Supermarine Spitfiret siirtyivät 24. lokakuuta 1946 Saksasta Bevekomiin. Tukikohdasta tuli kesäkuussa 1949 Belgian ensimmäinen suihkukonetukikohta, kun 350. laivueen kalustoksi vaihdettiin Gloster Meteor F.4 -koneet. Ilmavoimat vaihtoi myöhemmin Meteorit F.8 ja NF.11 (joista jälkimmäinen yöhävittäjä) malleiksi, mutta tämän jälkeen Yhdysvaltain rooli lentokonetoimittajana kasvoi merkittävästi.
Belgian ilmavoimien seuraavan kaluston muodostivat Republic F-84G Thunderjetit ja F-84F Thunderstreakit sekä RF-84F Thunderflashit, joka oli tiedustelukone. Ilmavoimien kalustohuipun muodosti 1950-luvun loppu, jolloin tukikohdissa palveli kussakin kolmilaivueinen lennosto.
Belgian ilmavoimat hankkivat 1970-luvun lopussa 160 F-16 Fighting Falcon-hävittäjää, mutta niitä on myyty ulkomaille. Jäljellä on 72 kappaletta, jotka vähennetään kuuteenkymmeneen vuoteen 2015 mennessä. Konetyypin tulee korvaamaan F-35 Lightning II.