Belgian saksankielinen yhteisö

Nykyään Belgian saksankielinen yhteisö on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tekniikan kehittymisen ja rajattoman tiedonsaannin myötä Belgian saksankielinen yhteisö:stä on tullut ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa. Belgian saksankielinen yhteisö:stä on tullut yleisen mielenkiinnon kohteena joko terveysvaikutuksensa, ihmissuhteiden vaikutuksensa tai taloudellinen merkitys. Tässä artikkelissa tutkimme Belgian saksankielinen yhteisö:n eri puolia ja sitä, kuinka se on noussut etusijalle julkisessa keskustelussa. Ei ole epäilystäkään siitä, että Belgian saksankielinen yhteisö on aihe, joka ansaitsee analysoinnin ja ymmärtämisen perusteellisesti, sen alkuperästä sen tuleviin vaikutuksiin.

Belgian saksankielisen yhteisön lippu.
Saksankielisen yhteisön alueet Belgiassa.

Belgian saksankielinen yhteisö (saks. Deutschsprachige Gemeinschaft Belgiens, DG) on yksi kolmesta Belgian virallisesta kieliyhteisöstä. Noin 73 000 asukkaallaan saksankielinen yhteisö on kieliyhteisöistä pienin. Yhteisö käsittää yhteensä noin 854 neliökilometrin suuruisen alueen, joka ei ole kuitenkaan maantieteellisesti yhtenäinen: Se jakaantuu pohjoiseen Eupenin kantoniin ja eteläiseen St. Vithin kantoniin. Yhteisö on osa Vallonian aluetta. Alue siirtyi Belgialle Saksalta ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Yhteisöön kuuluu yhteensä yhdeksän eri kuntaa. Saksan kieltä käytetään hallinnollisissa, koulutuksellisissa ja oikeudellisissa asioissa. Yhteisön alueen ranskankielisillä asukkailla on oikeus saada hallinnolliset dokumentit ranskaksi. Yhteisöllä on myös oma hallituksensa, jonka nimittää yhteisön parlamentti viideksi vuodeksi kerrallaan. Hallitusta johtaa ministeripresidentti.

Kunnat

Saksankieliset kunnat
Saksankieliset kunnat


Väestö

Vuoden 2005 alussa saksankielisen yhteisön asukasluku oli 72 521 ja asukastiheys 84,9 as./km². Noin kuusikymmentä prosenttia yhteisön asukkaista asui Eupenin kantonissa ja loput neljäkymmentä prosenttia St. Vithin kantonissa. Eupenin kantonin asukastiheys oli tuolloin 190,4 as./km² ja St. Vithin kantonin 46,3 as./km². Yhteisön asukkaista 18,4 prosenttia on ulkomaalaista alkuperää. Noin 89 prosenttia ulkomaalaisista asuu Eupenin kantonissa.

Aiheesta muualla