Belgorodin alue
Nykymaailmassa Belgorodin alue:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Belgorodin alue on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai minkä tahansa sen erottuvan näkökohdan vuoksi. Tässä artikkelissa sukeltaamme Belgorodin alue:n kiehtovaan maailmaan, analysoimme sen eri puolia ja löydämme sen merkityksen nykyisessä kontekstissa. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Belgorodin alue on aihe, joka aina kiehtoo niin asiantuntijoita kuin fanejakin. Liity kanssamme tälle Belgorodin alue:n löytämisen ja oppimisen matkalle.
| Belgorodin alue Белгоро́дская о́бласть |
|
|---|---|
 Korenjoki Belgorodin alueella |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Alueen sijainti Venäjällä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiopiiri | Keskinen |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 6 |
| Piirejä | 22 |
| Perustettu | 6. tammikuuta 1954 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Belgorod |
| – kuvernööri | Jevgeni Savtšenko |
| Pinta-ala | 27 100 km² |
| Väkiluku (2010) | 1 532 526 |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | RU-BEL |
| Belgorodin alueen internetsivut | |
|
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
|
|
Belgorodin alue (ven. Белгоро́дская о́бласть, Belgorodskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä.
Maantiede
Belgorodin alue rajoittuu etelässä ja lännessä Ukrainaan (Sumyn, Harkovan ja Luhanskin alueet), pohjoisessa Kurskin alueeseen ja idässä Voronežin alueeseen. Belgogradin sijaitsee Keski-Venäjän ylängön lounaisosassa. Alueen merkittävimmät joet ovat alueen länsiosasta alkunsa saava Donets ja Oskol.
Historia
Toisessa maailmansodassa Belgorodin alue oli Saksan miehittämä vuosina 1941–1943.
Väestö
Alueen asukasluku on 1 532 526 henkeä (vuonna 2010). Kaupunkiväestön osuus oli paria vuotta aiemmin 66,6 %. Suurimmat kaupungit ovat Belgorod (356 426 as.), Staryi Oskol (221 163 as.) ja Gubkin (88 562 as.).
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 92,9 % on venäläisiä ja 3,8 % ukrainalaisia.
Hallinto
Belgorodin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Belgorod. Aluehallinnon johdossa on kuvernööri ja alueduuma. Paikallista itsehallintoa varten alue on jaettu 6 kaupunkipiirikuntaan ja 21 piiriin.
Kaupunkipiirikunnat
Piirit
- Aleksejevkan piiri (ven. Алексеевский район, Aleksejevski raion),
- Belgorodin piiri (ven. Белгородский район, Belgorodski raion),
- Borisovkan piiri (ven. Борисовский район, Borisovski raion),
- Graivoronin piiri (ven. Грайворонский район, Graivoronski raion),
- Gubkinin piiri (ven. Губкинский район, Gubkinski raion),
- Ivnjan piiri (ven. Ивнянский район, Ivnjaski raion),
- Jakovlevon piiri (ven. Яковлевский район, Jakovlevski raion),
- Korotšan piiri (ven. Корочанский район, Korotšanski raion),
- Krasnaja Jarugan piiri (ven. Краснояружский район, Krasnojaružski raion),
- Krasnogvardeiskin piiri (ven. Красногвардейский район, Krasnogvardeiski raion),
- Krasnojen piiri (ven. Красненский район, Krasnenski raion),
- Novyi Oskolin piiri (ven. Новооскольский район, Novooskolski raion),
- Prohorovkan piiri (ven. Прохоровский район, Prohorovski raion),
- Rakitnojen piiri (ven. Ракитянский район, Rakitjanski raion),
- Rovenkin piiri (ven. Ровеньский район, Rovenski raion),
- Staryi Oskolin piiri (ven. Старооскольский район, Starooskolski raion),
- Šebekinon piiri (ven. Шебекинский район, Šebekinski raion),
- Tšernjankan piiri (ven. Чернянский район, Tšernjanski raion),
- Valuikin piiri (ven. Валуйский район, Valuiski raion),
- Veidelevkan piiri (ven. Вейделевский район, Veidelevski raion) ja
- Volokonovkan piiri (ven. Волоконовский район, Volokonovski raion).
Talous
Belgorodin alueen bruttokansantuote oli Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 397 069,9 miljoonaa ruplaa eli 1,06 % Venäjän federaation BKT:stä. Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 259,1 tuhatta ruplaa eli noin 6 347 euroa. Tämä oli lähellä (99 %) Venäjän keskiarvotasoa.
Belgorodin alueella on kaivos-, koneenrakennus-, metalli-, kemian-, rakennusaine- ja elintarviketeollisuutta. Kaivosteollisuus tuottaa pääasiassa rautamalmia. Maanviljely tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukan siemeniä ja eteerisiä öljykasveja. Lisäksi on karjataloutta.
Lähteet
- ↑ a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Otsenka tšislennosti postojannogo naselenija subjektov Rossijskoi Federatsii gks.ru. Arkistoitu 17.12.2008. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. (xls) perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 21.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 24.3.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belgorodin alue Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||
.svg){kind=small}
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
