Beringinmeri
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Beringinmeri:n kiehtovaan maailmaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Beringinmeri on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena useilla tiedon aloilla. Kautta historian Beringinmeri on ollut ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan kehityksessä ja kehityksessä, vaikuttaen kulttuurisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin. Tässä artikkelissa tutkimme Beringinmeri:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi tarkastelemme, miten Beringinmeri on merkinnyt ennen ja jälkeen eri alueilla, sekä sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Liity kanssamme tälle Beringinmeri:n löytämisen ja oppimisen matkalle.
Beringinmeri (ven. Бе́рингово мо́ре, engl. Bering Sea) on Tyynenmeren pohjoisimman osan muodostava merialue. Muusta Tyynestämerestä Beringinmeren rajaavat Alaskan niemimaa ja Aleuttien saaristo. Pohjoisessa Beringinmeren erottaa Pohjoisesta jäämerestä 90 kilometriä leveä Beringinsalmi, jonka löysi vuonna 1648 tutkimusmatkailija Semjon Dežnjov. Tanskalaissyntyinen Vitus Bering tutki aluetta sata vuotta myöhemmin, ja meri nimettiin hänen mukaansa.
Eläimistö
Beringinmeri on ravinteikas ja siellä esiintyy paljon merieläimiä ja merilintuja. Valtaosa maailman silmälasihaahkoista elää Beringinmerellä.
Lähteet
- ↑ Perustietosanakirja, s. 122. Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4802-7.
- ↑ Tomi Hinkkanen: Alaska on lintututkijan paratiisi. Aamulehti, 6.11.2013, s. B15.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Beringinmeri Wikimedia Commonsissa
