Bernhard Henrik Crusell
Tänään haluamme käsitellä erittäin mielenkiintoista ja relevanttia aihetta, joka varmasti herättää kiinnostuksen monissa lukijoissamme. Tällä kertaa sukeltamme Bernhard Henrik Crusell:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja sen tärkeyttä nykyään. Epäilemättä Bernhard Henrik Crusell on aihe, joka on saanut asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen kaikesta, mikä ympäröi Bernhard Henrik Crusell:tä. Analysoimme tätä aihetta eri näkökulmista sen historiasta sen käytännön soveltamiseen, mukaan lukien sen vaikutus nyky-yhteiskuntaan, jotta voimme tarjota lukijoillemme rikastuttavan ja valaisevan näkökulman. Liity kanssamme tälle jännittävälle Bernhard Henrik Crusell-kiertueelle!
Bernhard Henrik (Berndt) Crusell (15. lokakuuta 1775 Uusikaupunki – 28. heinäkuuta 1838 Tukholma) oli suomalainen säveltäjä, klarinetisti ja soittokuntien johtaja.
Henkilöhistoria
Crusellin suku on satakuntalaista, hänen isoisänsä oli kirjansitojamestari Henrik Kruselius, joka asettui Poriin. Crusellin isä Jakob oli isänsä tavoin kirjansitoja, joka muutti Uuteenkaupunkiin vuonna 1765 saatuaan kisällinpaperit. Ensimmäisen puolison Helena Ylanderin kuoltua lyhyen avioliiton jälkeen Jakob avioitui 1769 Margaretha Elisabet Messmanin kanssa. Heille syntyi neljä lasta, joista vain Bernhard Henrik eli aikuisikään asti. Crusell syntyi Uudessakaupungissa, ja perhe asui Myllykadulla. Crusellin ollessa kahdeksanvuotias perhe muutti Nurmijärvelle Perttulan kylään.
Crusell oli soitto-oppilaana Viaporin soittokunnassa 1788–1791, kunnes muutti 16-vuotiaana Ruotsiin. Siellä hän opiskeli musiikkia, toimi Tukholman hovisoittokunnassa vuodesta 1793 ja oli molempien henkikaartirykmenttien soittokuntien johtaja 1818–1833. Crusell oli taitava soittaja ja kävi Saksassa opiskelemassa ja esiintymässä 1798, 1803 (matka ulottui myös Pariisiin) ja 1811.
Crusellin puoliso vuodesta 1799 oli Anna Sofia Klemming (1778–1855).
Taiteellinen tuotanto
Crusell sävelsi pääasiassa kamarimusiikkia, lauluja ja klarinettikonserttoja. Hän sävelsi myös yhden oopperan, Pienen orjattaren, joka sai ensiesityksensä Tukholmassa vuonna 1824. Lisäksi Crusell käänsi useita oopperoiden librettoja ruotsiksi, mukaan lukien Figaron häät, Sevillan parturi, Louis Spohrin Zemir ja Azur, Fidelio ja Fra Diavolo, Jacques Fromental Halévyn Salama sekä Giacomo Meyerbeerin Robert le Diable.
Teoksia
- Laulunäytelmä Lilla slafvinnan eli Pieni orjatar (1824)
- Neljä konserttoa klarinetille ja orkesterille
- Kolme kvartettoa klarinetille, viululle, alttoviululle ja sellolle
- Divertimento oboelle, viululle, alttoviululle ja sellolle
- Muunnelmia ruotsalaisesta kansanlaulusta klarinetille ja orkesterille
- Konsertto käyrätorvelle ja orkesterille
- Concertino fagotille ja orkesterille
- Teema ja muunnelmia käyrätorvelle ja orkesterille
- Sikermiä ja marsseja sotilasorkesterille
- Kolme klarinettiduettoa
- Kantaatteja ja kuorolauluja, kuten Oi terve Pohjola
- Yksinlauluja, kuten 12 laulua Esaias Tegnérin Frithiofin sadusta (1826) ja laulun Söndagsmorgonen
- Kolme laulua Johan Ludvig Runebergin runoihin
Suomen armeijan sotilassoittokuntien yhteisenä kunniamarssina on ollut vuodesta 1978 Crusellin säveltämä marssi, jonka partituuri löydettiin vuonna 1975 Yliopiston kirjastosta. Se tunnetaan nimillä Marssi n:o 9, Kenthorn-marssi ja Crusellin marssi. Kappaleen nykyisen sovituksen on tehnyt puolustusvoimien silloinen ylikapellimestari Arvo Kuikka.
Huomionosoitukset
Crusell oli Tukholman Kuninkaallisen Musiikkiakatemian jäsen vuodesta 1801, ja hän sai Ruotsin Akatemian suuren mitalin vuonna 1833.
Uudessakaupungissa on vietetty vuodesta 1982 lähtien Crusellin kunniaksi vuosittaisia Crusell-viikkoja.
Helsingin Länsisatamassa sijaitseva Crusellinsilta on nimetty taiteilijan mukaan.
Lähteet
- ↑ a b c d e Maasalo, Kai: ”Bernhard Henrik Crusell”, Suomen säveltäjiä I, s. 79–86. Toimittanut Einari Marvia. Porvoo: WSOY, 1965.
- ↑ Säveltäjä Bernhard Henrik Crusell (1775–1838). Nurmijärven kunta. Arkistoitu 6.9.2019.
- ↑ Soi raikuen Torvet ja rummut: Suomen sotilasmusiikin perinteitä sanoin, kuvin ja sävelin, s. 81. Kaartin Jääkärirykmentin kilta ry, Helsinki 2006.
Kirjallisuutta
- (sv) Fabian Dahlström, Bernhard Henrik Crusell : klarinettisten och hans större instrumentalverk / Fabian Dahlström, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, (ISBN 951-9017-21-6, ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
- Dahlström, Fabian: ”Crusell, Bernhard Henrik (1775–1838)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 299–303. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. Teoksen verkkoversio.
- Palkisto, Janne: Säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusellin ammatillinen toiminta ja vuorovaikutus Ruotsissa 1795–1833. Diss. Turun yliopiston julkaisuja, B:568. Turun yliopisto, 2022. ISSN 0082-6987. ISBN 978-951-29-8732-0. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bernhard Henrik Crusell Wikimedia Commonsissa
- Crusell-viikko. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Crusell, Bernhard hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
