Tänään haluamme käsitellä erittäin mielenkiintoista ja relevanttia aihetta, joka varmasti herättää kiinnostuksen monissa lukijoissamme. Tällä kertaa sukeltamme Bernhard Henrik Crusell:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja sen tärkeyttä nykyään. Epäilemättä Bernhard Henrik Crusell on aihe, joka on saanut asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen kaikesta, mikä ympäröi Bernhard Henrik Crusell:tä. Analysoimme tätä aihetta eri näkökulmista sen historiasta sen käytännön soveltamiseen, mukaan lukien sen vaikutus nyky-yhteiskuntaan, jotta voimme tarjota lukijoillemme rikastuttavan ja valaisevan näkökulman. Liity kanssamme tälle jännittävälle Bernhard Henrik Crusell-kiertueelle!
Bernhard Henrik (Berndt) Crusell (15. lokakuuta 1775 Uusikaupunki – 28. heinäkuuta 1838 Tukholma) oli suomalainen säveltäjä, klarinetisti ja soittokuntien johtaja.
Crusellin suku on satakuntalaista, hänen isoisänsä oli kirjansitojamestari Henrik Kruselius, joka asettui Poriin. Crusellin isä Jakob oli isänsä tavoin kirjansitoja, joka muutti Uuteenkaupunkiin vuonna 1765 saatuaan kisällinpaperit. Ensimmäisen puolison Helena Ylanderin kuoltua lyhyen avioliiton jälkeen Jakob avioitui 1769 Margaretha Elisabet Messmanin kanssa. Heille syntyi neljä lasta, joista vain Bernhard Henrik eli aikuisikään asti. Crusell syntyi Uudessakaupungissa, ja perhe asui Myllykadulla. Crusellin ollessa kahdeksanvuotias perhe muutti Nurmijärvelle Perttulan kylään.
Crusell oli soitto-oppilaana Viaporin soittokunnassa 1788–1791, kunnes muutti 16-vuotiaana Ruotsiin. Siellä hän opiskeli musiikkia, toimi Tukholman hovisoittokunnassa vuodesta 1793 ja oli molempien henkikaartirykmenttien soittokuntien johtaja 1818–1833. Crusell oli taitava soittaja ja kävi Saksassa opiskelemassa ja esiintymässä 1798, 1803 (matka ulottui myös Pariisiin) ja 1811.
Crusellin puoliso vuodesta 1799 oli Anna Sofia Klemming (1778–1855).
Crusell sävelsi pääasiassa kamarimusiikkia, lauluja ja klarinettikonserttoja. Hän sävelsi myös yhden oopperan, Pienen orjattaren, joka sai ensiesityksensä Tukholmassa vuonna 1824. Lisäksi Crusell käänsi useita oopperoiden librettoja ruotsiksi, mukaan lukien Figaron häät, Sevillan parturi, Louis Spohrin Zemir ja Azur, Fidelio ja Fra Diavolo, Jacques Fromental Halévyn Salama sekä Giacomo Meyerbeerin Robert le Diable.
Suomen armeijan sotilassoittokuntien yhteisenä kunniamarssina on ollut vuodesta 1978 Crusellin säveltämä marssi, jonka partituuri löydettiin vuonna 1975 Yliopiston kirjastosta. Se tunnetaan nimillä Marssi n:o 9, Kenthorn-marssi ja Crusellin marssi. Kappaleen nykyisen sovituksen on tehnyt puolustusvoimien silloinen ylikapellimestari Arvo Kuikka.
Crusell oli Tukholman Kuninkaallisen Musiikkiakatemian jäsen vuodesta 1801, ja hän sai Ruotsin Akatemian suuren mitalin vuonna 1833.
Uudessakaupungissa on vietetty vuodesta 1982 lähtien Crusellin kunniaksi vuosittaisia Crusell-viikkoja.
Helsingin Länsisatamassa sijaitseva Crusellinsilta on nimetty taiteilijan mukaan.
|