Boikotti

Boikotti tarkoittaa henkilön tai yhteisön toiminnan vaikeuttamista syrjimällä. Se voi kuulua väkivallattoman vastarinnan keinoihin. Boikotointi on järjestäytynyttä ja kollektiivista toimintaa, joka kohdistuu taloudellisiin, työmarkkinoiden, poliittisiin tai sosiaalisiin suhteisiin. Boikotti voi myös tarkoittaa, että kieltäytyy osallistumasta joihinkin toimintoihin, kuten kokouksiin, kansainvälisten tai paikallisten yhteisöjen toimintaan.

Termi on saanut alkunsa tapauksesta, jossa englantilainen maanomistaja Charles Cunningham Boycott kieltäytyi syksyllä 1880 alentamasta vuokraviljelijöiden maanvuokria. Irlannin maaliitto kielsi tällöin kaikenlaisen kanssakäymisen Boycottin kanssa, asetti siis hänet ”boikottiin”.

Yleensä boikotin tarkoituksena on pakottaa kohde muuttamaan käyttäytymistään, esimerkiksi epämoraalisena tai epäoikeudenmukaisena pidettyä liiketoimintatapaansa. Boikotti on yksi eettisen kuluttamisen kahdesta päämenetelmästä. Talouspakote on valtioiden välinen keino vaikuttaa toisen maan toimintaan talouteen suuntautuvien pakotteiden avulla. Työtaistelukeinona boikotti voi tarkoittaa, että työläiset eivät käytä määrätyn tuotantolaitoksen tuotteita tai eivät osta jossakin maassa valmistettuja tuotteita, taikka että työläiset kieltäytyvät työskentelemästä työpaikassa, jossa on työselkkaus käynnissä. Suomessa boikottia ovat käyttäneet esimerkiksi naisjärjestöt. Laajalla tilausten peruuttamisella saatiin Suomen suurimmat sanomalehdet lopettamaan seksipalveluilmoitusten julkaiseminen.

Boikottia ja boikotointia politiikassa on käsitellyt muun muassa valtio-opin professori Kari Palonen. Hän näkee esimerkiksi lentomatkojen boikotoinnin samanlaisena kiistämisen politiikan keinona kuin aseistakieltäytymisen ja kasvissyönnin.

Historia

Boikotti on saanut nimensä irlantilaisen Charles Boycottin mukaan. Vuonna 1880 Boycott hääti tilanhoitajan ominaisuudessa 11 maanvuokransa maksamatta jättänyttä perhettä kodeistaan. Tämän seurauksena paikalliset maatyöläiset – sekä ainakin seppä, postimies, vaunuajurit ja pyykkäri – julistivat hänet boikottiin kieltäytymällä työskentelemästä rikkaalle maanomistajalle tahi Boycottille. Maanomistaja sai lopulta sadon talteen ulkopuolisten palkollisten avulla, mutta heitä suojelemaan hän joutui palkkaamaan tuhat poliisia ja sotilasta. Boycott itse kyllästyi tilanteeseen ja jätti Irlannin – varmuuden vuoksi Cunningham-nimisenä, jotta häntä ei toisaalla tunnistettaisi. Sana "boikotti" ilmestyi brittiläisiin sanakirjoihin vuonna 1888.

Boikottia on kuitenkin käytetty jo ennen termin keksimistäkin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa monet orjuuden vastustajat boikotoivat orjatyövoimalla tuotettuja tuotteita ennen sisällissodan syttymistä.

Kuuluisia boikotteja

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: en:List of boycotts saattaisi olla avuksi näkökulman laajentamisessa.

Olympiaboikotit

Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton-Afganistanin sotaan, ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja. Vuoden 1976 boikotoijia oli useimmat Afrikan maat, 1980 monet länsimaat Yhdysvaltain johdolla ja 1984 kommunistiset valtiot Neuvostoliiton johdolla.

Nestlé ja äidinmaidonkorvike

1970-luvulla useat aktivistit syyttivät Nestléä äidinmaidonkorvikkeen aggressiivisesta tuputtamisesta kehitysmaissa. Kun maitojauhetta sekoitettiin likaiseen veteen, imeväisikäisiä lapsia kuoli, minkä johdosta Nestléä sanottiin vauvantappajaksi. Syntyneen kohun seurauksena kansainvälinen yhteisö tiukensi äidinmaidonkorvikkeen markkinointisääntöjä. Boikotin vaikutus tuntuu yhtiön toiminnassa yhä tänäkin päivänä.

Shell Nigeriassa

Nigerian öljyteollisuuden ja alueen luonnon sekä alkuperäiskansojen (kuten ogoni-heimon) edut eivät käy yksiin. Vuonna 1995 Nigerian hallitus hirtätti kahdeksan ympäristöaktivistia, mukaan luettuna kirjailija Ken Saro-Wiwan. Nigerian Shelliä syytettiin osallisuudesta tapaukseen. Tapaus ja siitä syntynyt boikotti leimaavat Shelliä edelleen.

McLibel

Pääartikkeli: McLibel-oikeudenkäynti

Isossa-Britanniassa pikaruokaketju McDonald’s kävi vuosien ajan oikeutta postimies Dave Morrisia ja puutarhuri Helen Steeliä vastaan. Yhtiö syytti Morrisia ja Steeliä kunnianloukkauksesta. Kaksikko oli jakanut yhtiön toiminnasta kertovia lentolehtisiä. Lopulta tuomioistuin totesi Morrisin ja Steelin korvausvelvollisiksi, vaikka useimmat lentolehtisessä esitetyistä väitteistä osoittautuivat tutkittaessa tosiksi. McDonald’s jätti kuitenkin korvauksensa perimättä, koska jo oikeusprosessi oli aiheuttanut sille suuren imagohaitan.

Arla ja muslimipilapiirrokset

Vuonna 2006 muslimimaailmaa kuohuttaneet tanskalaiset pilapiirrokset pienensivät Arlan myyntiä Lähi-idässä noin 50 miljoonalla eurolla.

Suomalainen paperi

Suomalainen paperiteollisuus on kokenut useita boikotteja, boikotoijina etenkin saksalaiset. Tapaukset ovat johtaneet ympäristökriteerien tiukentamiseen. Harry Potter -kirjailija J. K. Rowling kielsi painamasta kirjaansa suomalaiselle paperille, koska suomalaiset metsäyhtiöt ovat hänen mielestään syyllistyneet vanhojen aarniometsien kaatamiseen.

Turun Sinappi

Kun Turun sinappi myytiin Unileverille ja tuotanto siirrettiin Suomesta Ruotsiin, seurauksena oli sinapin ostoboikotti. Sen vaikutuksesta Turun sinapin markkinaosuus romahti 65 prosentista 47 prosenttiin.

Lordi ja Seiska

Juorulehti Seiska paljasti Lordin laulajan Mr. Lordin kasvot. Lukijat suuttuivat ja suuret mainostajat vetivät kampanjansa lehdestä. Seiska-lehti joutui anelemaan Lordilta anteeksi.

HIFK

Vuoden 2007 syksyllä HIFK:n fanit kyllästyivät joukkueen huonoon menestykseen ja aloittivat boikotin. Boikotin kohteena oli huonosti menestynyt toimitusjohtaja Pentti Matikainen. Otteluiden katsojaluvut putosivat vakaasta 6 500:n katsojan keskiarvosta 5 500:n katsojan lukemiin. Hallitus kuuli kritiikin ja reagoi. Matikainen sai potkut, tilalle nousi Jukka Valtanen, ja boikotti todettiin päättyneeksi.

Nokia Saksassa

Matkapuhelinyhtiö Nokian päätettyä lopettaa Bochumin tehtaansa toiminnan, saksalaiset panivat pystyyn boikotin. Stern-lehden kyselyssä yli puolet saksalaisista sanoi, ettei aio enää ostaa Nokian matkapuhelinta. Vuonna 2007 Nokian Saksan myynnin arvo oli yli kaksi miljardia euroa. Boikotin lopullinen vaikutus tähän ei vielä ole selvillä, mutta yhtiön imago koki kolauksen.

"Verimekko"

Kun Marimekko vuonna 2000 osti turkisliike Grünsteinin, monet ympäristöaktivistit raivostuivat ja alkoivat osoittaa mieltään Marimekon myymälöissä He antoivat yhtiölle pilkkanimen "Verimekko" ja kehottivat boikotoimaan yhtiötä. Yhtiön toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen kertoi myöhemmin aktivistien kampanjan saaneen hänet toisiin ajatuksiin ja päättämään myydä yhtiön. Myynti toteutui vuonna 2004 ja siinä yhteydessä Paakkanen myönsi, että sen ostaminen oli alun perinkin virhe.

Katso myös

• Taloussaarto
• Lakko
• Ulosmarssi
• Väkivallaton vastarinta
• Luettelo olympiakisojen boikoteista

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Boikotti Wikimedia Commonsissa

n k m Kansalaisvaikuttamisen tavat Viralliset tavat Vaalit Äänestäminen Ehdokkuus vaaleissa Aloitteet Kansalaisaloite Kuntalaisaloite Eurooppalainen kansalaisaloite Yhteydenotto kansanedustajaan Luottamustoimet Puolueessa toimiminen Luottamustoimi (esim. kunnanvaltuustossa, aluevaltuustossa, eduskunnassa, europarlamentissa tai kuntayhtymässä) Kantelut ja valitukset Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Työtaistelut Lakko (yleislakko) Työtaistelu Vaikuttaminen Aktivismi Kansalaisjärjestö Kansalaistottelemattomuus Lobbaus Mielenosoitus Suora toiminta Julkisuus Adressi eli vetoomus Boikotti Lentolehtisten levittäminen Kantaaottavat julisteet Protestilaulut Mielipidekirjoitus Katso myös: Kansalaisyhteiskunta ja siinä vaikuttaminen