Bordeaux:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Alun perin Bordeaux:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla politiikasta talouteen, kulttuuriin ja teknologiaan. Viime vuosina kiinnostus Bordeaux:tä kohtaan on kasvanut eksponentiaalisesti, mikä johtuu osittain tutkimuksen ja kehityksen edistymisestä, joka on mahdollistanut paremman ymmärryksen sen tärkeydestä ja vaikutuksista maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Bordeaux:n roolia nykyisessä yhteiskunnassamme sekä sen kehitystä ajan myötä ja mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Bordeaux (Ville de Bordeaux) |
|
---|---|
vaakuna |
|
Bordeaux |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ranska |
Alue | Uusi-Akvitania |
Departementti | Gironde |
Perustettu | 300-luvulla eaa. |
Hallinto | |
– Kaupunginjohtaja | Alain Juppé |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 49,36 km² |
Väkiluku (2008) | 250 082 |
– Väestötiheys | 5 066 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero | 33000–33800 |
Motto: | Lilia sola regunt lunam undas castra leonem |
Bordeaux on satamakaupunki Ranskan lounaisrannikolla. Se on Uuden-Akvitanian hallintoalueen (région) ja Gironden departementin pääkaupunki. Bordeaux on myös kaupunkia ympäröivän viininkasvatusalueen ja sen tuottaman viinityypin nimi. Kaupunki sijaitsee Garonnejoen alajuoksulla, ja joki jakaa kaupungin kahteen osaan.
Vuonna 2006 Bordeaux’ssa oli 232 260 asukasta, mikä tekee siitä Ranskan väkiluvultaan yhdeksänneksi suurimman kaupungin. Bordeaux’n kaupunkialueen väkiluku oli 1 009 313 vuonna 2007, ja se on Ranskan väkiluvultaan kuudenneksi suurin kaupunkialue.
Bordeaux’n kaupunkikaava on Unescon maailmanperintöluettelossa – 3 725 hehtaaria arkkitehtuuria, jota pidetään ”erinomaisena 1700-luvun kaupunki- ja arkkitehtuurikokonaisuutena”.
Bordeaux perustettiin noin vuonna 300 eaa. Rooman valtakunnan aikana, jolloin se sai nimen Burdigala. Abd el-Rahman valloitti joukkoineen kaupungin vuonna 732, mutta kuoli myöhemmin samana vuonna Toursin taistelussa. 1700-luvulla kaupunki alkoi kukoistaa Länsi-Intian kaupan keskuksena. Ensimmäisessä maailmansodassa Ranskan hallitus vetäytyi Bordeaux’hon.
Bordeaux’n alue tunnetaan yhtenä maailman laadukkaimpien viinien tuottajana. Seudulla valmistetaan sekä puna- että valkoviiniä. Viini valmistetaan yleensä sekoituksena useista rypälelajikkeista, joita ovat Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Merlot, Petit Verdot ja Malbec (punaviinejä) sekä Sauvignon Blanc, Sémillon ja Muscadelle (valkoviinejä). Médocin alue on tullut tunnetuksi erityisen premier cru -luokituksen saaneista viineistään, jotka ovat maailman halutuimpia ja kalleimpia. Muita seudun viininkasvatusalueita ovat Saint-Émilion, Pomerol ja Graves. Bordeaux’n Pomerolista tulee maailman kallein punaviini, Château Petrus, ja Sauternesin alueelta maailman kallein valkoviini, Château d'Yquem.
Bordeaux on maatieliikenteen solmukohta. Espanjasta tulevat rekat kulkevat kaupungin kautta muualle Eurooppaan. Pariisiin pääsee moottoritietä A10 pitkin, Lyoniin A89:ää, Toulouseen A62:ta ja Espanjaan A63:a pitkin.
Gare Saint-Jean on kaupungin suurin rautatieasema. TGV-junalla pääsee Pariisiin kolmessa tunnissa. TGV:llä pääsee myös Toulouseen. Muita junayhteyksiä on Nantesiin, Nizzaan, Marseilleen, Lyoniin ja Pauhon.
Bordeaux’ssa on kansainvälinen lentokenttä, Bordeaux-Mérignacin lentoasema, joka sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä kaupungin keskustasta Mérignacin esikaupunkialueella.
Jalkapallojoukkue Girondins de Bordeaux pelaa Ranskan pääsarjassa.
|