Bourbon (suku)

Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Bourbon (suku):llä on ollut nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Bourbon (suku) on synnyttänyt keskustelua, kiistoja ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Bourbon (suku) on vaikuttanut politiikkaan, talouteen, kulttuuriin, teknologiaan ja muihin päivittäisen elämämme tärkeisiin näkökohtiin. Lisäksi perehdymme Bourbon (suku):n menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen ymmärtääksemme paremmin sen kehitystä ja merkitystä nykyisessä kontekstissa. Tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava ja syvällinen näkemys Bourbon (suku):stä, jonka tarkoituksena on tarjota lukijalle laajempi ja rikastuttava käsitys tästä ilmiöstä.

Bourbon-suvun vaakuna
Ranskan historia

Bourbon on ranskalaisesta kapetingien suvusta lähtöisin oleva suku, joka on hallinnut useassa Euroopan valtiossa: Ranskassa 1589–1830, Espanjassa vuodesta 1700 nykypäivään, Molempain Sisiliain kuningaskunnassa 1816–1860 ja Parman herttuakunnassa 1748–1859.

Historia

Bourbonin suvun perusti vuonna 1272 Robert Clermontilainen, Ranskan kuningas Ludvig IX:n poika, naidessaan Beatrix Bourbonilaisen, Bourbonin perijättären. Bourbon oli Bourbonnaisin hallintopaikka Keski-Ranskassa. Robertin poika Louis oli Bourbonin ensimmäinen herttua vuosina 1327–1342, mutta arvonimi sammui vuonna 1527 herttua Charles III:n kuoltua. Bourbon-Vendôme-sukuhaara alkoi vuonna 1548, kun herttua Charles Vendômelaisen poika Anton Bourbonilainen meni naimisiin Navarran kuningas Henrik II:n tytär Jeanne d’Albret’n kanssa. Liitto toi Bourbonin suvulle paljon maata Etelä-Ranskasta. Vuonna 1555 Jeannesta tuli Navarran kuningatar.

Antonin ja Jeannen poika Henri nousi ensimmäisenä Bourbonina Ranskan valtaistuimelle vuonna 1589 hallitsijanimellä Henrik IV, kun Henrik III oli kuollut ilman miespuolisia perillisiä. Henrik IV:stä polveutuivat kaikki myöhemmät Ranskan kuninkaat: Ludvig XIII, Ludvig XIV, Ludvig XV, Ludvig XVI, Ludvig XVII, Ludvig XVIII ja Kaarle X.

Espanjassa Bourbonit nousivat valtaan vuonna 1700, kun lapseton Habsburg-kuningas Kaarle II kuoli. Ensimmäinen Bourbon-kuningas Filip V oli Ranskan kuningas Ludvig XIV:n lapsenlapsi. Häntä seurasivat Ludvig I, Ferdinand VI, Kaarle II, Kaarle IV, Ferdinand VI, Isabella II, Alfonso XII, Alfonso XIII, Juan Carlos I sekä Felipe VI, Espanjan nykyinen kuningas.

Napolissa ja Sisiliassa Kaarle III:n poika Ferdinand nousi valtaistuimelle vuonna 1759. Ferdinand I palautti Molempain Sisiliain kuningashuoneen, joka säilyi Bourbonien vallassa vuoteen 1860 saakka, kunnes se yhdistettiin Italiaan. Bourbon-kuninkaat olivat Ferdinand I, Frans I, Ferdinand II ja Frans II.

Parman herttuakunnan valtaistuimelle ensimmäisenä Bourbonina nousi Kaarle I vuonna 1731. Hän oli Espanjan kuningas Filip V:n poika. Bourbonit olivat Parman herttuoita vuoteen 1859 saakka, kunnes herttua Robert syrjäytettiin ja herttuakunta yhdistettiin Italiaan.

Lähteet

  1. a b c d e f Middleton, John (toim.): ”Bourbon Dynasty”, World Monarchies and Dynasties, s. 118–121. Routledge, 2005. ISBN 0-7656-8050-5.

Aiheesta muualla