Tässä artikkelissa tutkimme Brasilian politiikka:n kiehtovaa maailmaa ja analysoimme sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Brasilian politiikka on herättänyt niin akateemikkojen, tutkijoiden kuin harrastajienkin huomion alkuperästään sen nykypäivän merkitykseen. Opimme sen kehityksestä ajan myötä sekä sen vaikutuksesta kulttuuriin, politiikkaan ja talouteen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme Brasilian politiikka:n monet puolet ja sen merkityksen nykymaailmassa. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Brasilian politiikka:stä, käsittelemällä sen tärkeimpiä näkökohtia ja tarjoamalla monialaisen näkökulman, jonka avulla lukija voi ymmärtää sen todellista laajuutta.
Brasilian politiikka noudattaa hallintomuodoltaan parlamentaarista demokratiaa. Brasilia on 26 osavaltion muodostama liittovaltio, jossa on käytössä monipuoluejärjestelmä. Vuoden 1988 perustuslain mukaan presidentillä on laajat valtaoikeudet, ja muutenkin valta on keskittynyt liittovaltion hallinnolle.
Brasiliassa ilmeni kuningasvallan kannatusta, ja siksi 21. huhtikuuta 1993 järjestettiin kansanäänestys. Vaihtoehtoina olivat presidenttivaltainen tasavalta, parlamentarismia noudattava tasavalta ja monarkia. 68 prosenttia kannatti tasavaltaa, ja 60 prosenttia presidenttivaltaista tasavaltaa. Monarkian kannattajia oli 12 prosenttia äänestäjistä, ja arvioidaan, että he olivat pääasiassa nuoria. Brasilia oli keisarikunta vuoteen 1889.
Brasilian parlamentti eli kansalliskongressi (Congresso Nacional) on kaksikamarinen: ylähuoneessa eli senaatissa (Senado Federal) on 81 paikkaa, eli kolme edustajaa kustakin 26 osavaltiosta ja liittovaltiopiiristä kahdeksan vuoden toimikaudelle kerrallaan. Senaatin paikoista 2/3 ja 1/3 vaihtuu neljän vuoden välein.
Alahuoneeseen eli edustajainhuoneeseen (Câmara dos Deputados) valitaan 513 jäsentä suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudeksi.
Äänioikeuden ikäraja on 16 vuotta. Äänestäminen on pakollista kaikille lukutaitoisille 18-69-vuotiaille ja vapaaehtoista 16-18- ja yli 70-vuotiaille sekä lukutaidottomille brasilialaisille.
Viimeksi vaalit olivat lokakuussa 2018. Vaaleissa valitaan yhtä aikaa presidentti, alahuone sekä senaatin jäseniä erovuoroisten tilalle. Vuoden 2006 vaalien jälkeen kaudella 2007–2010 viidellätoista puolueella oli edustajia.
Brasiliassa on paljon poliittisia puolueita, joista suurin osa on varsin pieniä. Puolueet ovat yleensä löyhiä yhteenliittymiä ja puolueen sisällä voi olla hyvin erilaisiakin suuntauksia. Mikään puolue ei ole saanut ikinä enemmistöä ja tyypillisiä ovat olleet erilaiset puolueiden löyhät koaliotiot, jotka ovat syntyneet lähinnä valtapoliittisista syistä. Tyypillisesti kannatetaan jotakin henkilöä ja puolueen merkitys on toissijainen, puolueiden ideologiat ovat epämääräisiä ja liittolaissuhteet vaihtelevia. Parlamentin jäsenistä valkoihoisilla miehillä on ollut suuri yliedustus heidän väestöosuuteensa nähden.
Presidentti Jair Bolsonaro perusti marraskuussa 2019 uuden oikeistopuolueen (APB) erottuaan aiemmin edustamastaan oikeistopuolueesta (PSL). Taustalla oli riita PSL-puolueen perustajan kanssa kampanjarahoituksen hallinnasta. Bolsonaron mukaan hänen uusi puolueensa edistää kristillisiä arvoja ja taistelee korruptiota vastaan. Parlamentin alahuoneen suurin yksittäinen puolue ja suurin vasemmistopuolue on entisen presidentin Lulan perustama maan entinen valtapuolue Työväenpuolue (PT). Alahuoneen toiseksi suurin puolue vuoden 2018 vaalien jälkeen on PSL, joka kuitenkin on hajaantumassa Bolsonaron perustettua uuden puolueensa.
Osavaltio | Edustajien lukumäärä |
---|---|
São Paulo | 70 |
Minas Gerais | 53 |
Rio de Janeiro | 46 |
Bahia | 39 |
Rio Grande do Sul | 31 |
Paraná | 30 |
Pernambuco | 25 |
Ceará | 22 |
Maranhão | 18 |
Goiás | 17 |
Pará | 17 |
Santa Catarina | 16 |
Paraíba | 12 |
Espírito Santo | 10 |
Piauí | 10 |
Alagoas | 9 |
Acre | 8 |
Amazonas | 8 |
Amapá | 8 |
Distrito Federal | 8 |
Mato Grosso do Sul | 8 |
Mato Grosso | 8 |
Rio Grande do Norte | 8 |
Rondônia | 8 |
Roraima | 8 |
Sergipe | 8 |
Tocantins | 8 |