Nykymaailmassa Britteinsaaret:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle väestöryhmälle. Olipa yhteiskuntaan, talouteen tai kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi Britteinsaaret asettanut itsensä keskeiseksi keskustelu- ja pohdiskelupisteeksi nykyään. Sen vaikutukset ja seuraukset kattavat eri aloja politiikasta teknologiaan, mukaan lukien koulutus ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme Britteinsaaret:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta maailmaan, jossa elämme.
Nimeä British Isles ('Britteinsaaret') ei suvaita Irlannissa, koska se viittaa aikoihin, jolloin Irlanti oli Britannian siirtomaa, eivätkä irlantilaiset halua, että heidät samaistetaan britteihin. Irlannin Lontoossa oleva suurlähetystö kehottaa olemaan käyttämättä nimitystä. Sen sijasta käytetään Irlannissa vaihtoehtoisina niminä nimityksiä British and Irish Isles ('Britannian ja Irlannin saaret') tai Britain and Ireland ('Britannia ja Irlanti') tai Atlantic Archipelago ('Atlantin saaristo') akateemisissa piireissä.
↑Alistair Davies ja Alan Sinfield: British Culture of the Postwar: An Introduction to Literature and Society, 1945–1999, s. 9. Routledge, 2000. ISBN 0-415-12811-0. (englanniksi)
↑Hazlett, Ian (2003). The Reformation in Britain and Ireland: an introduction. Continuum International Publishing Group, 17. ISBN 978-0-567-08280-0.
↑Glenda Norquay ja Gerry Smyth: Across the margins: cultural identity and change in the Atlantic archipelago, s. 4. Manchester University Press. ISBN 0-7190-5749-3.
↑Philip Schwyzer ja Simon Mealor: Archipelagic identities: literature and identity in the Atlantic Archipelago, s. 10. Ashgate Publishing, 2004. ISBN 0-7546-3584-8.
↑Krishan Kumar: The Making of English National Identity, s. 4. Cambridge University Press. ISBN 0-521-77736-4.
↑David Armitage ja Michael Braddick: The British Atlantic world, 1500–1800, s. 284. Palgrave Macmillan, 2002. ISBN 0-333-96340-7.