Brno
Nykyään Brno on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Brno on ollut tärkeässä roolissa ihmisten elämässä aina syntymästään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Brno:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla. Sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen merkitykseen menneessä, nykyisessä ja tulevassa historiassa, sukeltaamme yksityiskohtaiseen analyysiin Brno:stä ja sen roolista nykymaailmassa. Tarkastellaan kriittisesti ja pohdiskelevasti Brno:n erilaisia vaikutuksia ja seurauksia yrittäen ymmärtää paremmin sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen.
| Brno | |
|---|---|
 Näkymä Brnoon Špilberkin linnasta |
|
 lippu |
.svg) vaakuna |
  Brno |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Tšekki |
| Lääni | Etelä-Määrin lääni |
| Perustamisvuosi | 1243 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Markéta Vaňková |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 230.2 km² |
| – Metropolialue | 3 170 km² |
| Korkeus | 190–425 m |
| Väkiluku (2023) | 396 000 |
| – Väestötiheys | 1 646 as./km² |
| – Metropolialue | 729 510 |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 602 00 |
Brno (
kuuntele ääntämys (ohje), saks. Brünn, lat. Bruna, jidd. ברין) on Tšekin toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee valtion kaakkoisosassa, Svitava- ja Svratka-jokien yhtymäkohdassa. Vuonna 2023 kaupungin asukasluku on noin 396 000.
Historia
Böömin kuningas Venceslaus I perusti virallisesti kaupungin vuonna 1243, mutta alue on ollut asutettu jo esihistoriallisilta ajoilta. Noin vuonna 1000 Svratkajoen kahluupaikalle syntyi asutusta, jonka nykyisellä paikalla on Brnon vanhakaupunki. Pian tämän jälkeen Přemyslin prinsessat rakennuttivat Břetislavin linnan Petrovin kukkulalle, ja 1200-luvulla Špilberkin linnan rakennustyöt alkoivat. Juhana Luxemburgilaisen ajalla kaupungista tuli tärkeä taiteen ja kaupan keskus, ja kaupunki saavutti Määrin pääkaupungin aseman.
Hussilaissotien aikaan katolinen Brno asettui tukemaan kuningas Sigismund Luxemburgilaista, ja hussilaiset epäonnistuivat toistuvasti yrittäessään valloittaa kaupunkia vuosina 1428 ja 1430. Myöhemmin samalla vuosisadalla Brno kannatti Böömin kuninkaaksi Unkarin kuningas Matias Corvinusta hussilaisen Yrjö Poděbradylaisen sijaan. Myöhemmin 1500-luvulla Brno kääntyi hiljalleen protestantismin suuntaan. Vuonna 1619 se liittyi epäonnistuneeseen kapinaan Habsburgeja vastaan, mutta tätä seuranneessa kolmikymmenvuotisessa sodassa se onnistui puolustautumaan Ruotsia vastaan 1643–45.
Kasvitieteilijä Gregor Mendel tutki 1800-luvulla Brnon augustinolaisessa luostarissa perinnöllisyyttä herneiden ja mehiläisten avulla.
Brno–Wien-rautatien avauduttua vuonna 1839 Brno kehittyi merkittäväksi teollisuuskeskittymäksi ja myöhemmin Tšekkoslovakian perustamisen jälkeen maan toiseksi tärkeimmäksi kaupungiksi Prahan jälkeen.
Arkkitehtuuri
.jpg)
Brnon keskustaa hallitsee useita muokkauksia läpikäynyt nykyään uusgoottilaista rakennustyyliä mukaileva Pietarin ja Paavalin katedraali. Brnossa sijaitsee myös saksalaisarkkitehti Ludwig Mies van der Rohen Tugenthat´in juutalaisperheelle suunnittelemaa Villa Tugendhat, jota pidetään yhtenä 1900-luvun arkkitehtuurin merkkipaaluista.
Koulutus
Vuonna 1899 kaupunkiin perustettiin Brnon teknillinen yliopisto. Masarykin yliopisto avattiin vuonna 1919.lähde?
Urheilu
Brnolla on pitkä historia moottoriurheilusta. Brnossa sijaitseva Masarykin kilparata avattiin 1930 ja viimeinen muutos on tehty 1987, jonka jälkeen se on toiminut samanlaisena. Siellä järjestetään vuosittain Superbiken maailmanmestaruussarjan osakilpailu sekä European Touring Car Cup osakilpailu. Brnossa on useita seuroja mitkä pelaavat oman lajinsa Tšekin pääsarjassa. Esimerkiksi FC Zbrojovka Brno (jalkapallo), HC Kometa Brno (jääkiekko), KP Brno (Käsipallo), Brno Alligator (amerikkalainen jalkapallo) sekä RC Dragon Brno ja WC Bystrc (rugby).lähde?
Tšekkiläinen tenniksen pelaaja Lukáš Rosol on kotoisin Brnosta. Hän on voittanut urallaan yhden ATP-turnauksen. Hänen saavutuksiaan on myös Rafael Nadalin voittaminen vuonna 2012.lähde?
Liikenne
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Julkinen liikenne Brnossa koostuu 12 raitiovaunulinjasta, 13 johdinautolinjasta ja melkein 40 linja-autolinjasta sekä 11 yölinja-autolinjasta. Raitiovaunuilla on pitkä perinne Brnossa: ne saapuivat katukuvaan jo vuonna 1869, jolloin vaunut liikkuivat hevosten vetäminä. Paikallinen julkinen liikenne tunnetaan nimellä IDS JMK ja se on yhteisliikennettä lähikuntien kanssa.
Rautatieliikenne sai alkunsa 1839, kun ensimmäinen rautatielinja avattiin Brnon ja Wienin välille. Nykyään Brno on erittäin vilkas kansainvälinen junaliikenteen risteys. Sen läpi kulkee päivittäin noin 50 000 matkustajaa ja noin 500 junaa. Nykyinen rautatieasema on vanhentunut ja uusi asemarakennus on ollut suunnitteilla, mutta sen rakentamista on lykätty myöhemmäksi jo lukuisia kertoja.
Tieliikenne tekee Brnosta myös merkittävän kansainvälisen risteyskohdan. Eteläisestä Brnosta löytyy kaksi valtatietä. Niistä D1-tie johtaa Ostravaan ja Prahaan sekä D2-tie Bratislavaan. Vähän kaupungin rajojen ulkopuolella on moottoritie, joka johtaa Wieniin.
Lentoliikenne käyttää Brnossa kahta eri lentokenttää. Toinen niistä on Brnon kansainvälinen lentokenttä (Brno–Tuřany Airport), joka on julkisen lentoliikenteen käytössä. Tämän lentokentän toiminta on viime vuosina kasavanut. Nykyään sieltä lentää säännölisesti koneita mm. Lontooseen, Eindhoveniin, Milanoon ja Moskovaan. Toinen lentokentistä on pieni paikallinen lentokenttä, joka pääasiassa palvelee harrasteilmailua, kuten kuumailmapalloilua ja purjelentokonelentoja.
Lähteet
- ↑ Population of Municipalities - 1 January 2023 Population of Municipalities - 1 January 2023. Viitattu 22.7.2023. (englanniksi)
- ↑ a b History of the City of Brno 30.11.2006. Brnon kaupunki. Viitattu 26.12.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c Dunford, Lisa & Atkinson, Brett & Wilson, Neil: Czech & Slovak Republics, s. 295-306. Lonely Planet, 2007. ISBN 978-1-74104-300-6. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brno Wikimedia Commonsissa
