Bysantin keisari
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Bysantin keisari, joka on tällä hetkellä herättänyt suurta kiinnostusta. Bysantin keisari on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi. Näillä linjoilla Bysantin keisari:n merkitystä tutkitaan perusteellisesti sekä sen vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Samoin esitellään erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia, joiden avulla lukija ymmärtää paremmin Bysantin keisari:n suuruuden ja sen vaikutuksen nykyiseen yhteiskuntaan.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Bysantin keisarit eli Itä-Rooman keisarit hallitsivat myöhäisantiikin ja keskiajan Bysantin valtakuntaa. Myös eräät Bysantin keisarinnat, kuten Irene, Zoe ja Theodora, hallitsivat valtakuntaa yksinään. Tarkkaa rajaa Itä-Rooman valtakunnan ja Bysantin valtakunnalle ei voida asettaa. Ensimmäiseksi Bysantin keisariksi voidaan laskea vaikkapa Konstantinus Suuri (ensimmäinen kristitty keisari), Valens (Adrianopolin taistelua pidetään joskus keskiajan alkuna), Arcadius (Theodosius I oli viimeinen koko valtakuntaa hallinnut keisari), Zenon (oli keisarina, kun Länsi-Rooman Romulus Augustus syrjäytettiin) tai Herakleios (joka uudisti hallintoa merkittävästi).
Arvonimet
Vuoteen 610 keisari käytti vanhoja roomalaisia arvonimiä imperator, augustus ja caesar (tai kaisar). Keisari Herakleios vaihtoi vanhat latinankieliset nimet kreikkalaiseen kuningasta merkitsevään nimeen basileus. Keisarinnaa kutsuttiin nimellä basilissa. Keisari käytti myös arvonimeä autokrator eli itsevaltias.
Caesaria käytettiin yleensä kruununperillisen arvonimenä, mutta se jäi kolmannelle sijalle, kun Aleksios I Komnenos loi arvonimen sebastokrator.