Carl Spitteler
Nykymaailmassa Carl Spitteler on kiinnittänyt monien ihmisten huomion sen merkityksen ja vaikutuksensa vuoksi elämän eri osa-alueisiin. Carl Spitteler on herättänyt kiinnostusta eri alojen tutkijoissa, asiantuntijoissa ja ammattilaisissa koulutusalan merkityksestä työelämään vaikuttamiseen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Carl Spitteler:n eri puolia analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan, sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sen ennustetta tulevaisuuteen. Lisäksi tarkastelemme Carl Spitteler:n tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita sekä sen mahdollisia vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Olemme aloittamassa tutkimus- ja pohdiskelumatkaa Carl Spitteler:stä, aiheesta, joka ei lakkaa yllättämästä ja herättää keskustelua maailmanlaajuisessa yhteisössä.
| Carl Spitteler | |
|---|---|
 1905 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. huhtikuuta 1845 Liestal, Sveitsi |
| Kuollut | 29. joulukuuta 1924 (79 vuotta) Luzern, Sveitsi |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Carl Felix Tandem ja Felix Tandem |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
|
|
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
|
|
Carl Spitteler (24. huhtikuuta 1845 – 29. joulukuuta 1924) oli sveitsiläinen runoilija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1919. Hänen teoksensa ovat pessimistisiä sankaritarinoita. Arthur Schopenhauerin filosofia vaikutti Spittelerin maailmankuvaan ja tuotantoon.
Spitteler oli nuorena kiinnostunut musiikista ja piirtämisestä ja opiskeli teologiaa. Hän työskenteli opettajana Venäjällä Pietarin suomalaisissa perheissä ja kävi Suomessa useita kertoja. Myös kotimaassaan hän toimi kotiopettajana.
Suomennetut teokset
- Turun pommitus: mukaeltu kertomus eräästä uuden ajan historian tapahtumasta, Turku: Turkuseura - Åbosamfundet 2011 ISBN 978-952-67404-1-6
- Isoäiti, kertomus, teoksessa: Lapsi maailmankirjallisuudessa, toim. I. Havu, Turku Kirjokansi 1946
Suomennettuja runoja
- Aadamin lepo (Adamsruh), suom.Juhani Siljo, teoksissa: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja, toim. Rafael Koskimies, Porvoo: WSOY, 1930 ja Selvään veteen: runoja ja tunnuslauseita, Helsingissä: Otava, 1919 verkossa. Runo kokoelmasta Balladen, 1896; osa VIII. Denkwürdigkeiten.
- Isä (Der Vater), suom. Uuno Kailas, teoksissa: Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1976 ISBN 951-0-07416-0, Kaunis Saksa: sarja saksalaista lyriikkaa, suom. Uuno Kailas, Porvoo WSOY 1924 ja Juri Nummelin, Titaanien laulu: ja muuta historiallista, eksoottista ja kauhurunoutta, Helsinki: ntamo 2014 ISBN 978-952-215-511-5
- Kuollut Maa (Die tote Erde: legende), suom. Yrjö Jylhä, teoksissa: Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa ja Yrjö Jylhä, Runon pursi: maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta, Porvoo, Helsinki WSOY 1934 (3. p. WSOY 1980). – Runo kokoelmasta Balladen, 1896; osa I. Kosmisch und mythologisch.
- Kuollut Maa: legenda (Die tote Erde: legende), suom. Juhani Siljo, teoksissa: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja ja Selvään veteen: runoja ja tunnuslauseita. – Runo kokoelmasta Balladen, 1896, osa I: Kosmisch und mythologisch.
Lähteet
- ↑ Czech National Authority Database. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1919 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 20.9.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Spitteler, Carl”, Otavan kirjallisuustieto, s. 727. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ Werner Stauffacher: Historische Lexikon der Schweiz hls-dhs-dss.ch. 10.1.2013. Viitattu 7.1.2024. Saksa
- ↑ Carl Spitteler, (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 28.9.2021, viitattu 28.9.2021
Aiheesta muualla
- Petri Liukkonen, Carl Spitteler, Authors' Calendar 2008
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
