Nykymaailmassa Dan Andersson on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri aloilla. Dan Andersson:stä on tullut kiinnostava kohde monille sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen nykyään. Teknologisen kehityksen ja sosiaalisen dynamiikan muutosten myötä Dan Andersson on kehittynyt ja mukautunut modernin maailman vaatimuksiin. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Dan Andersson:tä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä tämän aiheen ympärillä olevia erilaisia näkökulmia.
Dan Andersson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. huhtikuuta 1888 Taalainmaa |
Kuollut | 16. syyskuuta 1920 (32 vuotta) Tukholma |
Kansalaisuus | ruotsalainen |
Ammatti | runoilija, kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi |
Tuotannon kieli | ruotsi |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Dan Andersson (oik. Daniel Andersson; 6. huhtikuuta 1888 Taalainmaa – 16. syyskuuta 1920 Tukholma) oli ruotsalainen työläiskirjailija ja runoilija.
Andersson varttui köyhissä oloissa Skattelösbergin kylässä Taalainmaalla, jossa hänen isänsä Adolf Andersson toimi kansakoulunopettajana. Myös äiti Augusta Scherp oli aiemmin toiminut opettajana. Skattelösberg sijaitsee Taalainmaan Finnmarkenissa eli suomalaismailla, joita metsäsuomalaiset aikoinaan asuttivat. Dan Anderssonin suvussa metsäsuomalaisia oli isän puolella, äiti oli vallonisukua. Nuorena Andersson teki sekalaisia töitä muun muassa metsätyömiehenä ja opettajana.
Vuosina 1914–1915 Andersson opiskeli Brunnsvikin kansankorkeakoulussa ja julkaisi vuonna 1914 ensimmäisen teoksensa. Hänen teostensa aiheena oli yleensä työväestön kurjat olot, mutta runoudessaan hän laajensi aihepiiriään myös yli työläiskirjallisuuden lajityypin rajojen. Vuosina 1917–1918 hän työskenteli toimittajana göteborgilaisessa Ny tid -lehdessä ja käänsi ruotsiksi Charles Baudelairen ja Rudyard Kiplingin tekstejä. Vuonna 1918 hän avioitui kansakoulunopettajatar Olga Turessonin kanssa, jonka veli trubaduuri Gunnar Turesson myöhemmin lauloi ja sävelsi hänen runojaan.
Anderssonin ura katkesi tapaturmaisesti, kun hänen hotellihuoneensa Tukholmassa oli myrkytetty syaanivedyllä tuholaisten takia eikä häntä varoitettu siitä riittävästi. Tytär Monika syntyi puoli vuotta isänsä kuoleman jälkeen.
Dan Andersson -tutkijoihin kuuluu muiden muassa suomalainen kirjailija Gösta Ågren. Hän on julkaissut vuonna 1971 Dan Anderssonia käsittelevän väitöskirjan Kärlek som i allting bor sekä toimittanut tämän teoksia.
Varhaisimpia kirjallisessa muodossa julkaistuja Dan Anderssonin runojen suomennoksia lienee Uuno Kailaan runokokoelmaan Uni ja kuolema (1931) sisältyvä ”Eräs vanhus” (”En gamling”). Vuonna 1948 Anderssonin runoista ilmestyi Otto Varhian toimittamana suomennosvalikoima Miilunvartijan lauluja ja muita runoja. Siihen sisältyy myös Kailaan suomennos, mutta muiden runojen suomentajista ei ole tietoa. Valikoimasta ilmestyi uusi painos,vuonna 1981 mutta suomennosten kieltä on kuitenkin pidetty vanhentuneena. Joitakin suomennoksia sisältyy myös antologioihin. Näitä ovat yksi runosuomennos Aale Tynnin toimittamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta (1974) ja neljä runosuomennosta Pertti Niemisen antologiassa Kuu kultainen terälehti (2008).
Dan Andersson muistetaan ennen kaikkea runoilijana. Anderssonin tunnettuja runoja ovat muun muassa ”Omkring tiggarn från Luossa” (”Luossan kerjäläinen”), ”Julvisa i Finnmarken” (”Joululaulu Finnmarkenissa”), ”Avskedssång till finnmarkskalden Broder Joachim” (”Veli Joachim”), ”Till min längtan” (”Kaipuulleni”) ja ”En spelmans jordafärd”. Monia hänen runoistaan on sävelletty lauluiksi, ja hän sävelsi runojaan myös itse. Anderssonin omia sävellyksiä ovat muun muassa ”Broder Joachim”, ”Till min syster”, ”En spelmans jordafärd”, ”Per Ols Per Erik” ja ”Jungman Jansson”.
Muita Anderssonin runoihin lauluja säveltäneitä ovat muiden muassa Thorstein Bergman, Gunde Johansson, Gunnar Turesson, Ragnar Ågren ja Sven Lind. Ruotsissa Anderssonin runoihin tehtyjä lauluja ovat levyttäneet muiden muassa Thorstein Bergman, Gunde Johansson, Hootenanny Singers, Rolf Wikström, Staffan Hällstrand, Pär Sörman, Sofia Karlsson ja Dan Viktor. Laulujen suomentajia ovat olleet muiden muassa Kyllikki Solanterä, Sauvo Puhtila, Aappo I. Piippo ja nimimerkki V. Arti (K. V. Valve).
|