Diabetes

Tervetuloa Diabetes:n kiehtovaan maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Diabetes:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Seuraavien rivien aikana selvitämme, mikä tekee Diabetes:stä niin merkityksellisen, mitkä ovat tämänhetkiset trendit ja mihin se on menossa tulevaisuudessa. Oletpa sitten Diabetes:n asiantuntija tai vasta tutustumassa aiheeseen, tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja ajantasaisen yleiskatsauksen kaikesta, mitä sinun tulee tietää Diabetes:stä. Valmistaudu uppoutumaan tiedon ja löytöjen matkalle Diabetes:stä!

Tämä artikkeli käsittelee diabetes mellitusta eli sokeritautia. Diabetes insipiduksesta kertoo artikkeli Vesitystauti.
Diabetes
Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) vuonna 2007 käyttöön ottama symboli diabetes mellitus -sairauksille.
Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) vuonna 2007 käyttöön ottama symboli diabetes mellitus -sairauksille.
Luokitus
ICD-10 E08E14 ja O24
ICD-9 250
MedlinePlus 001214
MeSH C18.452.394.750
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Diabetes mellitus (DM) on yleisnimi ryhmälle oireyhtymiä, joissa ilmenee korkea verensokeri eli hyperglykemia. Diabetes mellituksesta käytetään usein lyhyttä muotoa diabetes, kuten myös tässä artikkelissa, vaikka pelkkä ”diabetes” voi viitata myös diabetes insipidukseen. Diabetes mellitus -sairauksia on aikaisemmin myös kutsuttu nimellä sokeritauti.

Esidiabetes eli lievästi kohonnut verensokeri diagnosoidaan silloin, kun veren glukoosipitoisuus on aamulla vähintään 6 mutta alle 7 millimoolia litrassa. Esidiabeteksen kehittyminen varsinaiseksi diabetekseksi kestää yleensä monta vuotta. Yli kolmannes Yhdysvaltojen aikuisväestöstä oli esidiabeetikkoja vuonna 2017. Suomessakin on 700 000 esidiabeetikkoa. Esidiabetes diagnosoidaan verensokerin paastoarvon tai sokerirasituskokeen tuloksen perusteella.

Diabetes mellitus -sairaudet johtuvat usein pääosin kehon heikosta kyvystä reagoida verensokeria laskevaan insuliinihormoniin, heikosta kyvystä tuottaa insuliinia tai molemmista asioista. Insuliinia muodostuu tarpeen mukaan haiman beetasoluissa, joista se erittyy vereen. Pääsyynä voivat olla tosin muutkin hormonit, kuten feokromosytoomakasvaimen aiheuttamassa diabeteksessa ja osin myös raskausdiabeteksessa.

Ihmisillä osa diabeteksista on pysyviä aineenvaihduntasairauksia, kuten tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. Raskausdiabeteskin on aineenvaihduntaperäinen, mutta paranee raskauden päätyttyä. Osa diabeteksista taas johtuu lääkkeistä. Tästä esimerkki on streptotsosiini, joka on haimaa vaurioittava haimasyöpälääke.

Kullakin diabeteksella on osin omanlaisensa oireet. Diabeteksille yhteiset oireet johtuvat hyperglykemiasta ja siihen liittyviä välittömiä oireita ovat esimerkiksi janoisuus ja runsas virtsaamistarve. Hyperglykemia voi pahentua esimerkiksi hengenvaaralliseksi asidoosiksi. Pitkällä aikavälillä hyperglykemia altistaa vakaville ja elämänlaatua heikentäville elinvaurioille. Se voi johtaa esimerkiksi munuaisten vajaatoimintaan tai sokeuteen. Hyperglykemia lisää siksi kuolleisuutta moniin sairauksiin.

Suomessa diabeteksen eri muotoja potee noin 500 000 ihmistä. Näistä yleisin on tyypin 2 diabetes, jota potee noin 75–80 prosenttia kaikista diabetesta potevista henkilöistä eli diabeetikoista. Tyypin 1 diabetes on toiseksi yleisin ja sitä potee noin 7,5–8 prosenttia Suomen diabeetikoista.

Ihmisten lisäksi diabeteksen eri muotoja voi ilmetä muilla selkärankaisilla. Se voi ilmetä villi- ja kotieläimillä. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat koirat, joilla voi erityisesti ilmetä tyypin 1 diabeteksen kaltainen sairaus, ja kissat, joilla voi ilmetä eritoten tyypin 2 diabeteksen kaltainen sairaus.

Oireet

Kullakin diabeteksen eri muodolla on osin omanlaisensa oireet. Korkea veren glukoosipitoisuus eli hyperglykemia on kuitenkin niille kaikille yhteinen oire ja se aiheuttaa muun muassa runsasjanoisuutta (polydipsiaa), runsasta virtsaamistarvetta (polyuriaa), kehonpainon laskua ja väsymystä. Hyperglykemiassa osa veren glukoosiylimäärästä päätyy virtsaan. Siksi ravintoenergiaa menetetään ja diabetesta poteva voi laihtua ilman ilmeistä syytä. Glukoosiylimäärä aiheuttaa veden ylimääräistä siirtymistä osmoottisesti virtsaan, josta johtuu runsas virtsaamistarve ja janoisuus. Tämä voi johtaa myös nestehukkaan.

Nestehukka yhdessä muiden hyperglykemian aiheuttamien aineenvaihdunnan muutosten kanssa voi altistaa ketoasidoosille tai asidoosille, jossa veressä ei ole merkittäviä määriä ketoaineita. Ketoasidoosissa uloshengitysilmaan päätyy imelältä haisevaa asetonia, josta ketoasidoosi voidaan muun muassa havaita. Molemmat asidoosin muodot ovat hengenvaarallisia ja voivat johtaa esimerkiksi koomaan, aivoödeemaan tai kuolemaan. Eri diabeteksissa voi lisäksi ilmetä liian alhainen veren glukoosipitoisuus eli hypoglykemia. Syynä tähän voi olla liiallinen insuliinivalmisteiden annostelu, joita käytetään eri diabetesten hoitoon.

Liitännäissairaudet

Useiden vuosien kuluessa toistuva hyperglykemia aiheuttaa vaurioita moniin elimiin ja lisää siksi kuolleisuutta moniin sairauksiin. Diabetes lisää esimerkiksi infektioalttiutta ja verisuonivaurioita, mikä johtaa esimerkiksi valtimokovettumataudin ja muiden sydän- ja verisuonisairauksien sekä impotenssin riskin lisääntymiseen. Diabetes saattaa aiheuttaa myös Alzheimerin tautia ja muita dementiasairauksia.

Diabetes saattaa johtaa myös:

Tietyt autoimmuunisairaudet ovat muuta väestöä yleisempiä tyypin 1 diabeetikoilla.

Toteaminen

Potilaalla on ehkä diabetes, jos potilaan:

  • glukoosipitoisuus on veriplasmassa yli 7 mmol/l (millimoolia per litra) 8 tunnin paaston jälkeen.
  • glukoosipitoisuus on plasmassa yli 11,1 mmol/l 2 tunnin jälkeen siitä, kun on juotu 75 grammaa glukoosia sisältävä neste.
  • plasman glykatoituneen hemoglobiinin (HbA1c) pitoisuus on yli 48 mmol/mol (millimoolia per mooli).

Lisäksi potilaan virtsassa voi olla tavallista enemmän glukoosia. Tämä voidaan havaita kokeellisesti. Diabetesdiagnoosin varmentaminen ja niiden eri muotojen erottaminen toisistaan vaatii lisäksi oireiden tulkitsemista, potilaan sukulaisten sairauksien selvittämistä tai mahdollisesti geenitestejä.

ICD-10 tautiluokitus

Seuraavassa on diabetes mellitus -sairauksien ICD-10 tautiluokitus:

  • E08 sairauden aiheuttama diabetes mellitus. Tässä luokituksessa kyseessä voi olla esimerkiksi syöpä tai haimatulehdus.
  • E09 lääkkeen tai muun aineen aiheuttama diabetes mellitus.
  • E10 tyypin 1 diabetes mellitus.
  • E11 tyypin 2 diabetes mellitus.
  • E12 aliravitsemukseen liittyvä diabetes mellitus.
  • E13 muun tyypin diabetes mellitus. Tässä luokituksessa kyse voi esimerkiksi olla geenimutaatioiden tai haiman poiston aiheuttamasta diabeteksesta.
  • E14 määrittämätön diabetes mellitus.
  • O24 raskausdiabetes.

Kullekin luokitukselle on monia täsmentäviä luokituksia. Esimerkiksi E10.2X merkitsee tyypin 1 diabetesta, jota potevalla on munuaisten vajaatoiminta. Tämä määritellään tarkemmin esimerkiksi koodilla

  • E10.21, jossa henkilöllä on diabeettinen nefropatia
  • E10.22, jossa henkilöllä on krooninen diabeteksen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta
  • E10.29, jossa henkilöllä on jokin muu diabeteksen aiheuttama munuaisongelma

Muodot

Tyypin 1 diabetes

Pääartikkeli: Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes on osin perinnöllinen monigeeninen aineenvaihduntasairaus, jossa kehon kyky tuottaa insuliinia heikkenee ja lopulta loppuu kokonaan. Tällöin insuliiniherkät solut eivät ota tehokkaasti sisäänsä verensokeria ja sitä kertyy vereen ylimäärin, jolloin ilmenee hyperglykemia. Tämä sairaus on usein autoimmuunisairaus, jossa keho tuhoaa haiman insuliinia tuottavia beetasoluja. Tyypin 1 diabetes alkaa useimmin 5- tai 15-vuotiaana. Siksi sitä sanotaan joskus virheellisesti lapsuus- tai nuoruusiän diabetekseksi, vaikka se voi alkaa missä iässä tahansa. Siihen ei liity ylipaino ja sitä sairastavien tulee poikkeuksetta aloittaa insuliinin tai sen johdannaisten lääkekäyttö. Tätä potevilla vakavat oireet, kuten ketoasidoosi, ovat yleisempiä kuin tyypin 2 diabetesta potevilla.

Tyypin 2 diabetes

Pääartikkeli: Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa ilmenee insuliiniresistenssi eli insuliiniherkkien solujen kyky reagoida kehon tuottamaan insuliiniin on heikentynyt. Kun tauti pahenee, usein myös kehon insuliinin tuotto vähenee. Tällöin tyypin 2 diabetes alkaa tapauksesta riippuen muistuttamaan enemmän tai vähemmän tyypin 1 diabetesta. Tyypin 2 diabetes on tämän moninaisuutensa takia oikeastaan joukko sairauksia, joiden aiheuttajatkin ovat moninaisia. Tyypin 2 diabetes on pääosin elintapasairaus. Eritoten ylipaino altistaa sille, mutta myös vanheneminen. Myös perinnölliset tekijät lisäävät merkittävästi alttiutta sairastua. Useita sairaudelle altistavia geenejä tunnetaan eli kyse on monigeenisestä sairaudesta. Tyypin 2 diabetes alkaa yleensä aikuisena. Siksi sitä kutsutaan joskus virheellisesti aikuistyypin diabetekseksi, vaikka se voi alkaa jo lapsenakin. Se alkaa usein hitaasti, eikä vaadi heti insuliinilääkitystä. Varhaisvaiheessa metformiinin kaltaiset lääkkeet voivat riittää hoidoksi. Myös laihduttaminen, liikunnan lisääminen ja muut terveelliset elämäntapamuutoksen ovat tärkeitä hoidon kannalta, mutta voivat myös estää varhaisen tyypin 2 diabeteksen, ns. esidiabeteksen, kehittymisen täydeksi tyypin 2 diabetekseksi.

Raskausdiabetes

Raskausdiabetes ilmenee raskaana olevilla naisilla ja katoaa raskauden jälkeen. Raskauden aikana istukasta ja muualta kehosta erittyy tavallista enemmän hormoneita, kuten keltarauhashormonia, leptiiniä, kortisolia, istukan somatomammotropiinia ja kasvuhormonia. Nämä aiheuttavat insuliiniresistenssiä, jota äidin insuliinin tuotto ei riitä kumoamaan. Raskausdiabetekseen sairastuminen on todennäköisempää, jos on ylipainoinen. Sen ilmeneminen myös kertoo äidin suuremmasta todennäköisyydestä sairastua tulevaisuudessa tyypin 2 diabetekseen tai tiettyihin sydän- ja verisuonitauteihin. Se myös lisää syntyvän lapsen riskiä sairastua näihin sairauksiin. Raskausdiabetes alkaa yleensä raskauden puolivälissä tai viimeisellä kolmanneksella. Se on kussakin maassa sitä yleisempää, mitä yleisempiä ylipaino ja tyypin 2 diabetes näissä maissa ovat. Maasta riippuen, raskausdiabetes ilmenee noin 1–20 prosentissa kaikista raskauksista.

MODY

Pääartikkeli: MODY

MODY-oireyhtymät ovat määritelmältään ryhmä lievää tai vakavaa hyperglykemiaa aiheuttavia, yksigeenisiä ja dominantisti periytyviä sairauksia, jotka alkavat alle 30-vuotiaana. Ne ovat kromosomaalisia ja kussakin MODY:ssä vain yhdessä geenissä on jokin mutaatiosta johtuva poikkeama, jonka perusteella kukin MODY luokitellaan. MODY2 ja MODY3 ovat yleisimmät ja kattavat noin 65 prosenttia kaikista MODY-tapauksista. Esimerkiksi MODY2-oireyhtymässä mutaatio on glukokinaasin geenissä. MODY-oireyhtymät kattavat maailmanlaajuisesti arviolta noin 3–5 prosenttia kaikista 10–30-vuotiailla ilmenevistä diabeteksen eri muodoista. Ne saatetaan diagnosoida väärin tyypin 1 diabetekseksi. Potilaan sukuhistoria kuitenkin paljastaa usein selkeän periytyvyyden kaavan, jonka perusteella jotakin MODY-oireyhtymää voidaan epäillä. Epäily voidaan varmentaa geenitestillä.

Muut

Edeltävien lisäksi on muita diabetes mellituksen muotoja tai aiheuttajia. Näitä ovat:

Esiintyvyys

Suomessa

Tyypin 1 ja 2 diabetesta potevien lukumäärä (lkm) Suomessa eri vuosien loppupuolella
Vuosi Tyyppi 1 Tyyppi 2 Viite
Lkm Naisia % Lkm Naisia %
1988 14 212 41 54 281 62
1990 15 598 41 65 030 60
1992 17 007 41 72 242 58
1994 18 338 41 82 801 56
1996 19 552 42 94 106 54
1998 33 596 43,8 145 395 55,2
2000 34 512 43,3 160 206 53,9
2002 35 615 43,1 178 373 52,6
2004 36 926 42,7 201 368 51,0
2006 38 598 42,3 226 969 50,6
2007 39 575 42,1 245 257 50,1

Suomessa oli vuoden 2018 lopussa noin 400 000 diagnosoitua diabeetikkoa: noin 50 000 tyypin 1 ja noin 350 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi arviolta 100 000 suomalaista sairasti tietämättään tyypin 2 diabetesta. Raskausdiabetes taas todettiin 2017 Suomessa 15,6 prosentilla kaikista synnyttäjistä.

Maailmanlaajuisesti

Tyypin 1 ja 2 diabetes ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi 1980 noin 4,7 prosenttia maailman aikuisväestöstä poti tyypin 1 tai 2 diabetesta ja 2014 vastaava osuus oli 8,5 prosenttia. Nämä sairaudet ovat yleistyneet lähes kaikissa maissa, mutta suhteessa enemmän köyhemmissä ja keskituloisemmissa maissa, kuin rikkaammissa maissa.

Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) mukaan tyypin 1 ja 2 diabetes tulevat yleistymään tulevina vuosikymmeninä. Vuonna 2019 maailman väkiluku oli noin 7,7 miljardia. Näistä 5 miljardia oli 20–79-vuotiaita, joista arviolta 463 miljoonaa eli 9,3 prosenttia sairasti tyypin 1 tai 2 diabetesta. 4,1 miljoonaa kuoli tyypin 1 ja 2 diabetesten komplikaatioihin. Taas 2030 maailman väkiluku tulee olemaan 8,6 miljardia. Näistä 5,7 miljardia tulee olemaan 20–79-vuotiaita, joista 578,4 miljoonaa eli 10,2 prosenttia tulee sairastamaan tyypin 1 tai 2 diabetesta. 2045 maailman väkiluku tulee olemaan 9,5 miljardia. Näistä 6,4 miljardia tulee olemaan 20–79-vuotiaita, joista 700,2 miljoonaa eli 10,9 prosenttia tulee sairastamaan tyypin 1 tai 2 diabetesta.

IDF:n arvion mukaan vuonna 2019 lukumäärällisesti eniten tyypin 1 ja 2 diabetesta oli Kiinassa (116,4 miljoonaa diabeetikkoa), sitten Intiassa (77 miljoonaa) ja kolmanneksi eniten Yhdysvalloissa (31 miljoonaa). Väestöön suhteutettuna näitä sairauksia oli 2019 eniten Marshallinsaarilla (30,5 prosenttia väestöstä oli diabeetikkoja), sitten Kiribatilla (22,5 prosenttia) ja kolmanneksi eniten Sudanissa (22,1 prosenttia).

Sanan alkuperä

Diabetes on muinaiskreikkaa. Se tarkoittaa ”päästää läpi” tai pikemminkin ”suppiloa” ja viittaa diabeteksen aiheuttamaan tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen. Egyptissä elänyt Apollonius Memfisiläinen käytti sanaa ensi kerran kuvaamaan näitä sairauksia noin vuonna 230 eaa. Mellitus on latinaa ja merkitsee ”hunajaa”. Tämä viittaa diabeteksissa ilmenevään tavallista suurempaan glukoosipitoisuuteen virtsassa, joka saa virtsan maistumaan hunajamaisen makealta. Sanaa ”mellitus” käytti ensi kerran vuonna 1798 sanan ”diabetes” jälkiliitteenä englantilainen kirurgi John Rollo.

Maailmanlaajuinen diabetespäivä

Maailmanlaajuista diabetespäivää vietetään Frederick Bantingin syntymäpäivän, 14. marraskuuta 1891, johdosta marraskuun 14. päivinä vuosittain. Banting löysi insuliinin yhdessä Charles Bestin kanssa. Diabetespäivää vietettiin ensi kerran 1991 ja sen keksi Kansainvälinen diabetesliitto (IDF) ja Maailman terveysjärjestö diabeteksen yleistymisen takia. Yhdistyneet kansakunnat (YK) tunnusti sen viralliseksi muistopäiväksi 2006. Suomessa Diabetesliitto pitää ”valtakunnallisen diabetespäivän” joka marraskuussa ja järjestää opintosuoritukseksi kelpaavia seminaaritapahtumia Helsingissä.

Katso myös

Lähteet

  1. a b E Silva: World diabetes day. BAOJ Diabetes, 2017, 3. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y MA Sperling et al: Pediatric endocrinology, s. 846–894. 4. painos. Elsevier, 2014. ISBN 9781455748587.
  3. Yleistä diabeteksesta Diabetesliitto. Viitattu 3.7.2023
  4. Verensokeri koholla (esidiabetes) Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 3.4.2021.
  5. National Diabetes Statistics Report, 2020 cdc.gov. 28.9.2020. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  6. 700 000 suomalaista potee salakavalaa tilaa, joka kehittyy usein diabetekseksi mtvuutiset.fi. 30.10.2020. Viitattu 3.4.2021.
  7. a b c d e Pirjo Ilanne-Parikka: Diabetes ("sokeritauti") Terveyskirjasto. 5.2.2018. Duodecim. Viitattu 4.12.2019.
  8. K Niaz et al: Comparative occurrence of diabetes in canine, feline, and few wild animals and their association with pancreatic diseases and ketoacidosis with therapeutic approach. Veterinary World, 2018, 11. vsk, nro 4, s. 410–422. PubMed:29805204. doi:10.14202/vetworld.2018.410-422. ISSN 0972-8988. Artikkelin verkkoversio.
  9. LA Zilliox et al: Diabetes and cognitive impairment. Current diabetes reports, 2016, 16. vsk, nro 9, s. 87. PubMed:27491830. doi:10.1007/s11892-016-0775-x. ISSN 1534-4827. Artikkelin verkkoversio.
  10. a b c R Williams et al: IDF diabetes atlas, s. 35–40, 88. 9. painos. International Diabetes Federation, 2019. ISBN 9782930229874. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. a b c d e 2020 ICD-10-CM Codes E08-E13: Diabetes mellitus icd10data.com. Viitattu 13.5.2020.
  12. a b c J Dugan, J Shubrook: International classification of diseases, 10th revision, coding for diabetes. Clinical Diabetes, 2017, 35. vsk, nro 4, s. 232–238. PubMed:29109613. doi:10.2337/cd16-0052. ISSN 0891-8929. Artikkelin verkkoversio.
  13. a b ICD-10 Version:2016 icd.who.int. Viitattu 13.5.2020.
  14. 2020 ICD-10-CM Codes O24*: Diabetes mellitus in pregnancy, childbirth, and the puerperium icd10data.com. Viitattu 13.5.2020.
  15. JF Plows et al: The pathophysiology of gestational diabetes mellitus. International Journal of Molecular Sciences, 2018, 19. vsk, nro 11. PubMed:30373146. doi:10.3390/ijms19113342. ISSN 1422-0067. Artikkelin verkkoversio.
  16. EM Alfadhli: Gestational diabetes mellitus. Saudi Medical Journal, 2015, nro 4, s. 399–406. PubMed:25828275. doi:10.15537/smj.2015.4.10307. ISSN 0379-5284. Artikkelin verkkoversio.
  17. a b c d e M Niemi, K Winell: Diabetes Suomessa: esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu, s. 10, 20. Stakes, 2005. ISBN 9513316491. Teoksen verkkoversio.
  18. a b c d e f Reijo Sund, Sari Koski: Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen, s. 13. Suomen Diabetesliitto, 2009. ISBN 978-952-486-084-0 (painettu), 978-952-486-085-7 (verkossa).
  19. Tilastotietoa diabeteksesta Diabetesliitto. Viitattu 4.12.2019.
  20. A. Tiitinen: Raskausdiabetes Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 4.12.2019.
  21. G Roglic et al: Global report on diabetes, s. 6. World Health Organization, 2016. ISBN 9789241565257. Teoksen verkkoversio.
  22. C Nwaneri: Diabetes mellitus: a complete ancient and modern historical perspective. WebmedCentral Diabetes, 2015, 6. vsk, nro 2. doi:10.9754/journal.wmc.2015.004831. ISSN 2046-1690. Artikkelin verkkoversio.
  23. Valtakunnallinen diabetespäivä Diabetesliitto. Viitattu 5.12.2019.

Aiheesta muualla