Nykymaailmassa Donetskin alue on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Donetskin alue:llä on merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, ja se on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena kaikilla yhteiskunnan aloilla. Donetskin alue:stä on tullut monien mielenkiinnon kohde ja huolenaihe sen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin, sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Donetskin alue-ilmiötä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri yhteyksissä. Globaalista näkökulmasta pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan laajemman ja kattavamman näkemyksen sen laajuudesta ja merkityksestä nykymaailmassa.
Donetskin alue (ukr.Донецька область tai Донеччина, Donetska oblast, Donetštšyna) on hallinnollinen alue Itä-Ukrainassa. Se on Ukrainan runsasväkisin alue: alueella oli vuoden 2021 alun arvion mukaan 4 100 280 asukasta. Sen alueella sijaitsee vuonna 2014 itsenäiseksi julistautunut Donetskin kansantasavalta.
Myös taloudellisesti alueella on suuri merkitys, sillä se tuotti ennen vuoden 2014 keväällä alkaneita sotatoimia noin 11 prosenttia Ukrainan bruttokansantuotteesta. Vuonna 2019 vapaan Ukrainan valtion kontrolloima Donetskin alueen osa tuotti enää 5,2 prosenttia Ukrainan bruttokansantuotteesta. Alueen hallinnollinen keskus oli ennen sotaa Donetskin kaupunki. Venäjän ylläpitämän sodan ja maan tukemien, Ukrainaa horjuttamaan pyrkivien kapinallisten vuoksi monet alueen viranomaispalveluista ja esimerkiksi merkittävimmät yliopistot ovat muuttaneet Ukrainan hallitsemille paikkakunnille.
Historiallisesti alue on tärkeä osa Donetsin allasta. Vuosina 1938–1961 alueen nimi oli Stalinin alue (ven.Сталинская область, Stalinskaja oblast).
Helmikuussa 2022 Venäjä aloitti sotilaallisen miehityksen osassa Ukrainan Luhanskin ja Donetskin alueita. Venäjä ilmoitti maanantaina 21. helmikuuta 2022 tunnustaneensa Ukrainan "kapinallisalueina" vuodesta 2014 toimineet Venäjän ohjauksessa olleet nukkehallinnot itsenäisiksi valtioiksi. Tunnustuksella ei ole kansainväistä hyväksyntää: YK, EU tai ETYJ eivät ole tunnustaneet Itä-Ukrainan separatistisia ryhmiä valtioksi.
Sitten Venäjä jatkoi sotatoimiaan ryhtymällä raskailla sotilasosastoillaan "rauhanturvaamiseen" eli tosiasiallisen miehityksen näillä Ukrainan valtion alueilla, uhaten samalla Ukrainaa sotilasjoukoillaan myös usealta muulta suunnalta.
Donetskin alue on asukasluvultaan Ukrainan suurin alue. Siellä asui vuoden 2021 alussa noin 4 100 280 henkeä. Heistä kaupungeissa tai kaupunkityyppisissä taajamissa asui 90,9 prosenttia ja maaseudulla 9,1 prosenttia. Alueen väkiluku on vähentynyt merkittävästi (lähes 20 %) Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen; erityisesti venäläistä väestöä on muuttanut pois. Esimerkiksi vuosien 1989 ja 2001 välillä etnisesti venäläinen väestö pieneni alueella 20,4 %. Ukrainalaisten määrä sen sijaan lisääntyi hieman (+1,9 %) samana ajanjaksona. Suuri osa alueen väestöstä on 2014 lähtien ollut Venäjän tukemien Ukrainan itäisimpien osien nukkehallinnon alaisuudessa.
Asukasluvun kehitys
Oheinen taulukko kuvaa Donetskin alueen väestökehitystä virallisten väestönlaskentojen (1959–2001) ja Ukrainan tilastokeskuksen arvion (2013, 2017, 2021) perusteella.
Vuosi
1959
1970
1979
1989
2001 (pyöristetty)
2013 (arvio)
2017 (arvio)
2021 (arvio)
Väkiluku
&&&&&&&&04262048.&&&&004 262 048
&&&&&&&&04891979.&&&&004 891 979
&&&&&&&&05160641.&&&&005 160 641
&&&&&&&&05332395.&&&&005 332 395
&&&&&&&&04841100.&&&&004 841 100
&&&&&&&&04375442.&&&&004 375 442
&&&&&&&&04244057.&&&&004 244 057
&&&&&&&&04100280.&&&&004 100 280
Vuoden 2001 väestönlaskennassa Donetskin alueen suurimmat etniset ryhmät olivat ukrainalaiset (56,9 %) ja venäläiset (38,2 %).
Alueen ukrainalaisista ukraina oli äidinkielenä kuitenkin vain 41,2 ja venäjä 58,7 prosentilla. Koska etniseltä taustaltaan venäläisistä vastaajista äidinkielekseen ukrainan ilmoitti 1,3 ja venäjän 98,6 prosenttia, oli Donetskin alueen asukkaiden enemmistö äidinkielenään venäjänkielisiä (2001). Alueen sisällä erot olivat kuitenkin suuria: monissa piireissä tai maalaiskunnissa ukrainan kieli oli paikallishallintoalueen väestön pää-äidinkieli (kuva). Vanhemmasta ikäpolvesta, joka muutti Ukrainan itäosiin ja Krimille 1930-luvun ja 1980-luvun välillä, moni oli alkujaan Venäjältä. Vielä vuonna 2001 Donetskin alueen väestöstä 11,9 % oli syntynyt Venäjällä (kuva). Sittemmin merkittävä väestönlasku vuoden 2001 jälkeen on muuttanut alueen väestöjakaumaa.
Donetskin alueen kartta. Alueen kaakkoisosan himmeästi raidoitettu alue on Venäjän tukemaa, vuonna 2022 miehittämää separatistialuetta. Kartalla esitetään alueen yli 40 000 asukkaan kaupungit, sekä joitain tätä pienempiä kaupunkeja tai kaupunkityyppisiä taajamia ja tärkeimpien raja-asemien sijainti. Piirikeskukset (2020-) on vahvennettu.
Donetskin alueen piirien (raion) lukumäärä supistettiin vuoden 2020 aluehallinnollisessa uudistuksessa kahdeksaan piiriin. Näiden alaisuudessa sijaitsevat alueen 52 kaupunkia (joissa on yhteenä 21 kaupunkipiiriä), samoin 131 kaupunkityyppistä taajamaa ja 1 115 kylää tai muuta maaseutuasutusta. Väkilukuna on ilmoitettu Ukrainan tilastokeskuksen vuoden 2021 alun arvio. Piirien perustietoja löytyy oheisesta taulukosta:
Donetskin alue oli Luhanskin alueen lisäksi toinen Itä-Ukrainan kriisin painopistealueista vuonna 2014.
Donetskin alueen raja-asemat ja niihin kohdistuvat separatistien iskut
Donetskin alueella on useita Ukrainan rajavartiolaitoksen ylläpitämää kansainvälistä rajanylityspaikkaa. Näistä ainakin kolme on maanteiden varrella, kaksi rajan läheisillä rautatieasemilla ja kaksi kansainvälisillä lentoasemilla (Donetsk ja Mariupol). Tämän lisäksi ainakin Mariupolin satamassa on raja-asema, ja alueella on ainakin yksi paikallinen Venäjän rajan rajanylityspaikka.
Keskiviikkona 5. kesäkuuta 2014 iltapäivällä Ukrainan rajavartiolaitos raportoi Venäjä-mielisten, vahvasti aseistautuneiden separatistien hyökänneen Šah’tarskin piirin Marynivkan raja-asemalle. Hyökkäykseen osallistui panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja, neljä konekiväärein varustettua Kamaz-kuorma-autoa, kolme minibussia ja kolme muuta autoa. Hyökkääjät käyttivät myös Venäjän puolesta maa-aluetta hyväkseen. Ukrainan ilmavoimat tuki rajavartiostoa tämän aseellisen hyökkäyksen torjumisessa. Myöhemmin illalla raportoitiin taistelun päättyneen. Tässä vaiheessa neljä separatistien ajoneuvoa oli tuhottu (kolme kuorma-autoa ja yksi panssaroitu ajoneuvo), osa hyökkääjistä paennut Venäjälle ja viisi rajavartijaa loukkaantunut. Separatistien henkilövahinkoja ei täsmennetty. Ukrainan hallitus ilmoitti Marynivkan raja-aseman suljetuksi liikenteeltä yleisen turvallisuuden nimissä, yhtenä kaikkiaan kahdeksasta Ukrainan kaakkoisrajan raja-asemasta.
Myös viereisen, Venäjän rajaan rajoittuvan Amvrosijivkan piirin alueelta raportoitiin saman päivän aikana suuren, vahvasti aseistautuneen ja panssaroituja ajoneuvoja sisältävän separastikolonnan liikkeistä.
Vuoden 2014 kriisin loppuvaiheessa venäläismieliset, osin venäläisetkin aseistetut joukot muodostivat niin kutsutun "Donetskin kansantasavallan" (ven.Донецкая народная республика, Donetskaja Narodnaja Respublika) (lyhenne DNR) Donetskin alueen kaakkoisosiin. Mikään kansainvälisesti tunnustettu valtio ei ole hyväksynyt separatistien hallitseman alueen itsenäisyyttä, mutta syntynyttä asetelmaa ei ole pystytty ratkaisemaan.
Talous
Itä-Ukrainassa sijaitseva Donetskin alue on perinteisesti ollut usealla mittarilla Ukrainan huomattavin teollisuuskeskittymä. Alue tuotti vuonna 2002 noin viidenneksen koko maan teollisuustuotannon määrästä. Myös maataloussektorilla alue on maansa tärkeimpiä. Viimeisen 20 vuoden aikana monia neuvostovuosina toimineita tehtaita ja kaivoksia on kuitenkin suljettu kannattamattomuuden, turvallisuuspuutteiden ja ympäristöongelmien takia.
Ukrainan tilastokeskus Ukrstatin vuoden 2011 tilastojen mukaan Donetskin alue tuotti 161,021 miljardia Ukrainan hryvniaa (UAH), joka oli vuoden 2011 lopun virallisin vaihtokurssein 15,64 miljardia euroa. Tämä oli 12,4 prosenttia koko Ukrainan bruttokansantuotteesta. Jokaista alueen asukasta kohti tämä on 36 446 hryvniaa eli noin 3 539 euroa vuodessa. Tämä oli 128 % Ukrainan keskiarvotasosta tuona vuonna.
Vuonna 2013 keskimääräinen palkkataso alueella oli 3 755 UAH eli noin 340 euroa.
Lähteet
↑ abDonetsk Region (Ukrainan Ulkoministeriön yhteenveto Donetskin alueesta (teksti kuvasi vuotta 2002 vielä vuonna 2014!)) Ministry of Foreign Affairs of Ukraine, mfa.gov.ua. Viitattu 8.7.2014. (englanniksi)
↑Donetskaja oblast (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja toinen teos 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 7.4.2014. (venäjäksi)
↑ abdemoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014. (venäjäksi)
Propagandaviestintää "separatistien kansanäänestyksestä": "Alustavien tulosten mukaan 89,7% mielipidekyselyn 11.5.2014 äänistä Donetskin ja Luhanskin alueilla kannatti "Donetskin kansantasavallan" itsenäistymistä." (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (112.ua) (Siis jos pitää palkkasotureiden ja muiden maksettujen tahojen masinoimaa mielipidekyselyä edes jotkut kansalliset tai kansainväliset normit täyttävänä äänestyksenä, toimitusta ja toimintatapaa laillisena ja äänestysprosenttia tai tuloksia todellisena. Ja Venäjän presidentinhallinnon alaisuuteen siirretty RIA-Novosti -uutistoimisto ja siltä uutista lainannut Donetskin alueen 112.ua: kin ovat riippumattomia ja uskottavia tiedonvälittäjiä... "Tulokset" eivät istu mielipidekyselyihin. Äänestyslippujen laatua, määrää ja täyttäjiä ei valvottu edes keskinkertaisten vaalikäytäntöjen mukaan, ei ollut vaalisalaisuutta ja vaalivirkailijat eivät puuttuneet sellaisiin rikkomuksiin, ei estetty moninkertaista äänestämistä, äänestämään pääsi vaikkei ollut nimeä äänestysluettelossa, ei ollut riippumattomia tarkkailijoita yms.)