Dugongi

Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Dugongi, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Dugongi:sta lähtien siitä on keskusteltu ja analysoitu eri aloilla, mukaan lukien politiikka, taloustiede, tiede ja populaarikulttuuri. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Dugongi:een sekä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Lisäksi perehdymme Dugongi:n mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin ja mahdollisiin ratkaisuihin, joita on ehdotettu sen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Valmistaudu sukeltamaan Dugongi:n syvälliseen ja täydelliseen analyysiin!

Dugongi
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sireenieläimet Sirenia
Heimo: Merilehmät Dugongidae
Alaheimo: Dugonginae
Gray, 1821
Suku: Dugong
Lacépède, 1799
Laji: dugon
Kaksiosainen nimi

Dugong dugon
(Müller, 1776)

Dugongin levinneisyys
Dugongin levinneisyys
Katso myös

  Dugongi Wikispeciesissä
  Dugongi Commonsissa

Dugongi (Dugong dugon) on sireenieläinten lahkoon kuuluva nisäkäs yhdessä manaattien ja sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kanssa. Nimi dugongi tulee malaijin kielen sanasta ”duyung”, joka tarkoittaa merenneitoa.

Ulkonäkö ja koko

Dugongi on sireenieläinten lahkon pienikokoisin jäsen. Aikuiset yksilöt ovat yleensä alle kolme metriä pitkiä, ja painavat suurimmillaan 420 kilogrammaa. Syntyessään dugongi painaa 20–35 kilogrammaa, ja on 100–120 senttimetrin pituinen.

Levinneisyys

Dugongien levenneisyysalue käsitti joskus tropiikissa koko Tyynenmeren ja Intian valtameren. Nykyään suurimmat populaatiot asuvat Isolla valliriutalla Australiassa ja Torresinsalmessa Uudesta-Guineasta etelään. Pienempiä populaatioita löytyy Mosambikin, Egyptin ja Kenian rannikolta sekä Palaulta. 22. tammikuuta 2003, 70 vuotta katoamisensa jälkeen, löydettiin yksi dugongi Tansanian rannikolta.

Ravinto

Dugongit ovat erikoistuneet syömään ja laiduntamaan meriruohoa. Ne etsiytyvätkin yleensä mataliin lahtiin, eivätkä yleensä suorita suuria kausittaisia muuttoja.

Lisääntyminen

Dugongit tulevat sukukypsiksi vasta 9–10 vuoden iässä. Ne saavat yleensä vain yhden poikasen kerrallaan 3–7 vuoden välein. Poikanen syntyy matalassa vedessä, ja emo hoitaa sitä kolme vuotta.

Lähteet

  1. Marsh, H.: Dugong dugon IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.7.2014. (englanniksi)