Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Dugongi, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Dugongi:sta lähtien siitä on keskusteltu ja analysoitu eri aloilla, mukaan lukien politiikka, taloustiede, tiede ja populaarikulttuuri. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Dugongi:een sekä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Lisäksi perehdymme Dugongi:n mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin ja mahdollisiin ratkaisuihin, joita on ehdotettu sen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Valmistaudu sukeltamaan Dugongi:n syvälliseen ja täydelliseen analyysiin!
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Ei lähdettä muulle kuin uhanalaisuudelle. |
Dugongi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Sireenieläimet Sirenia |
Heimo: | Merilehmät Dugongidae |
Alaheimo: |
Dugonginae Gray, 1821 |
Suku: |
Dugong Lacépède, 1799 |
Laji: | dugon |
Kaksiosainen nimi | |
Dugong dugon |
|
Dugongin levinneisyys |
|
Katso myös | |
Dugongi (Dugong dugon) on sireenieläinten lahkoon kuuluva nisäkäs yhdessä manaattien ja sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kanssa. Nimi dugongi tulee malaijin kielen sanasta ”duyung”, joka tarkoittaa merenneitoa.
Dugongi on sireenieläinten lahkon pienikokoisin jäsen. Aikuiset yksilöt ovat yleensä alle kolme metriä pitkiä, ja painavat suurimmillaan 420 kilogrammaa. Syntyessään dugongi painaa 20–35 kilogrammaa, ja on 100–120 senttimetrin pituinen.
Dugongien levenneisyysalue käsitti joskus tropiikissa koko Tyynenmeren ja Intian valtameren. Nykyään suurimmat populaatiot asuvat Isolla valliriutalla Australiassa ja Torresinsalmessa Uudesta-Guineasta etelään. Pienempiä populaatioita löytyy Mosambikin, Egyptin ja Kenian rannikolta sekä Palaulta. 22. tammikuuta 2003, 70 vuotta katoamisensa jälkeen, löydettiin yksi dugongi Tansanian rannikolta.
Dugongit ovat erikoistuneet syömään ja laiduntamaan meriruohoa. Ne etsiytyvätkin yleensä mataliin lahtiin, eivätkä yleensä suorita suuria kausittaisia muuttoja.
Dugongit tulevat sukukypsiksi vasta 9–10 vuoden iässä. Ne saavat yleensä vain yhden poikasen kerrallaan 3–7 vuoden välein. Poikanen syntyy matalassa vedessä, ja emo hoitaa sitä kolme vuotta.
|