ETH Zürich
Nykymaailmassa ETH Zürich on kiinnittänyt monien ihmisten huomion sen merkityksen ja vaikutuksensa vuoksi elämän eri osa-alueisiin. ETH Zürich on herättänyt kiinnostusta eri alojen tutkijoissa, asiantuntijoissa ja ammattilaisissa koulutusalan merkityksestä työelämään vaikuttamiseen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti ETH Zürich:n eri puolia analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan, sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sen ennustetta tulevaisuuteen. Lisäksi tarkastelemme ETH Zürich:n tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita sekä sen mahdollisia vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään. Olemme aloittamassa tutkimus- ja pohdiskelumatkaa ETH Zürich:stä, aiheesta, joka ei lakkaa yllättämästä ja herättää keskustelua maailmanlaajuisessa yhteisössä.
| Eidgenössische Technische Hochschule Zürich | |
|---|---|
| Eidgenössisches Polytechnikum | |
 |
|
|
engl. Swiss Federal Institute of Technology
|
|
| Perustettu | 1855 |
| Tyyppi | julkinen |
| Rahoitus | liittovaltio 89 % |
| Budjetti | 1,7 mrd. Sfr. |
| Henkilökunta | 8 800 (v. 2019) |
| Opiskelijoita | 22 200 (v. 2019) |
| Jatko-opiskelijoita | 4 800 (v. 2019) |
| Sijainti |
Zürich, Zürichin kantoni Sveitsi |
| Osoite | Rämistrasse 101, 8092 Zürich |
| Kampus | Zentrum ja Hönggerberg |
| Sivusto | http://www.ethz.ch/ |
Eidgenössische Technische Hochschule Zürich, ETHZ (engl. Swiss Federal Institute of Technology) on Sveitsin valtiollinen teknillinen korkeakoulu Zürichissä. Korkeakoulu on perustettu vuonna 1855. Korkeakoulun opetus tapahtuu 16 osastolla, ja siellä on 22 200 opiskelijaa (v. 2019). ETHZ toimii kahdella kampuksella, keskustassa (Zentrum) ja Hönggin kaupunginosassa (Hönggerberg).
Osastot
ETHZ:n opinto-osastot on ryhmitelty viiteen osa-alueeseen:
- arkkitehtuuri ja rakentaminen (Architektur und Bauwissenschaften)
- insinööritieteet (Ingenieurwissenschaften)
- luonnontieteet ja matematiikka (Naturwissenschaften und Mathematik)
- luonnontieteiden systematiikka (Systemorientierte Naturwissenschaften)
- johtamis- ja yhteiskuntatieteet (Management- und Sozialwissenschaften).
Opiskelijoille on tarjolla yhteensä 24 kandidaattiohjelmaa ja 27 maisteriohjelmaa teknisten tieteiden ja luonnontieteiden alueilla.
Opiskelijat ja henkilökunta
Vuonna 2019 korkeakoulussa oli 22 200 opiskelijaa. Suurin osa opiskeli perustutkintoja, joko kandidaatin tutkintoa (9 900) tai maisterin tutkintoa (7 000). Tohtori- ja muita jatko-opiskelijoita oli yhteensä 4 800.
Henkilökuntaa ETHZ:ssa oli vuonna 2019 yhteensä täysaikaisiksi muutettuna 8 800 henkilötyövuotta. Professoreita oli kaikkiaan 541.
Taloustietoja
Vuonna 2018 korkeakoulun kulut olivat 1 725 milj. Sfr. Päärahoittaja oli liittovaltio (1 533 milj. Sfr eli 89 %). Kantonit maksoivat kuluista vajaan prosentin, 15 milj. Sfr. Kymmenesosa tuloista (179 milj. Sfr) tuli muualta, esimerkiksi tilaustöistä ja palvelumyynnistä.
Historiaa
Korkeakoulu perustettiin vuonna 1855 nimellä "Eidgenössisches Polytechnikum", ja alkuperäinen nimi elää yhä monissa yhteyksissä: Ylioppilaskunnan lehti on nimeltään Polykum ja vuosittaiset tanssiaiset Polyball. Keskustasta kampuskukkulalle kulkee funikulaari Polybahn. Paikalliset puhuvat usein vain Polysta ETH Zürichiä tarkoittaessaan.
Vertailua
ETHZ on maailmanlaajuisissa vertailuissa 2010-luvulla luokiteltu useimmiten sijoille 10–20.
ETH:laisia henkilöitä
Yliopistossa opiskelleita henkilöitä ja professoreita, jotka ovat saaneet Nobelin palkinnon:
- 1901 Wilhelm Conrad Röntgen (fysiikka) – opiskellut
- 1913 Alfred Werner (kemia) – professori
- 1915 Richard Martin Willstätter (kemia) – professori
- 1918 Fritz Haber (kemia) – opiskellut
- 1920 Charles-Edouard Guillaume (fysiikka) – opiskellut
- 1921 Albert Einstein (fysiikka) – Matematiikan opiskelija vuodesta 1896 vuoteen 1900 ja professori vuodesta 1912 vuoteen 1916
- 1936 Peter Debye (kemia) – professori
- 1938 Richard Kuhn (kemia) – professori
- 1939 Leopold Ruzicka (kemia) – professori
- 1943 Otto Stern (fysiikka) – Luennoitsija (1914)
- 1945 Wolfgang Pauli (fysiikka) – professori
- 1950 Tadeus Reichstein (lääketiede) – opiskellut
- 1952 Felix Bloch (fysiikka) – opiskellut
- 1953 Hermann Staudinger (kemia) – professori ja luennoitsija
- 1975 Vladimir Prelog (kemia) – professori
- 1978 Werner Arber (lääketiede) – opiskellut
- 1986 Heinrich Rohrer (fysiikka) – opiskellut
- 1987 Georg Bednorz ja Karl Alexander Müller (fysiikka) – opiskelleet
- 1991 Richard Ernst (kemia) – professori
- 2002 Kurt Wüthrich (kemia) – professori.
ETH:lla toimineita suomalaisia:
- Rolf Nevanlinna luennoi vuosina 1928–1929.
- Lars Ahlfors hoiti professuuria kahteen otteeseen 1920- ja 1940-luvuilla.
- Matti Leisola toimi tutkimusryhmän johtajana vuosina 1981–1988.
Lähteet
- ↑ Die ETH Zürich, Departemente (Korkeakoulun opintosuunnat) ethz.ch. Viitattu 16.6.2020. (saksaksi), (englanniksi)
- ↑ Bachelor-Studienangebot (Kandidaattiopintojen vaihtoehdot) ethz.ch. Viitattu 16.6.2020. (saksaksi), (englanniksi)
- ↑ Master-Studiengänge (Maisteriopintojen vaihtoehdot) ethz.ch. Viitattu 16.6.2020. (saksaksi), (englanniksi)
- ↑ a b Die ETH Zürich in Zahlen, Kennzahlen (Numerotietoja opiskelijoista ja henkilökunnasta) ethz.ch. Viitattu 16.6.2020. (saksaksi), (englanniksi)
- ↑ Finanzen und Kosten der Hochschulen (Excel) (Sveitsin tilastokeskuksen yhteenveto yliopistojen taloudesta vuonna 2018, taulukko T2b) bfs.admin.ch. 26.11.2019. Viitattu 16.6.2020. (saksaksi)
- ↑ Overview of Swiss Universities (Sveitsin yliopistojen sijoitus eri vertailuissa) universityrankings.ch. kesäkuu 2020. Viitattu 18.6.2020. (englanniksi), (ranskaksi), (saksaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ETH Zürich Wikimedia Commonsissa
- Peter Fleer ja Hans Werner Tobler: Eidgenössische Technische Hochschulen (ETH) (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan artikkeli Sveitsin teknillisistä korkeakouluista) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 27.11.2012. Bern: Stiftung HLS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
