Edmond Rostand
Nykymaailmassa Edmond Rostand:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille yksilöille ja yhteisöille. Ilmestymisestään lähtien Edmond Rostand on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt keskustelua sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan. Edmond Rostand:tä on tutkittu ja analysoitu eri näkökulmista, mikä on synnyttänyt valtavasti tietoa ja mielipiteitä aiheesta. Tässä artikkelissa perehdymme Edmond Rostand:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen merkityksiä, seurauksia ja mahdollista tulevaa kehitystä.
Edmond Eugène Alexis Rostand (1. huhtikuuta 1868 Marseille – 2. joulukuuta 1918 Pariisi) oli ranskalainen näytelmäkirjailija ja runoilija.
Henkilöhistoria
Rostandin marseillelainen isä Eugene Rostand oli tunnettu juristi ja talousmies, joka oli julkaissut nuoruudessaan pari runovihkoa. Myös Rostandin äiti oli kotoisin Marseillesta. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Rostand lähti opiskelemaan ensin Collége Stanislasiin ja sitten oikeustiedettä Pariisin yliopistoon. Ranskan akatemian jäseneksi Rostand kutsuttiin vuonna 1901. Hän oli vuodesta 1890 naimisissa ranskalaisen runoilijan Rosemonde Etienette Gerardin kanssa. He saivat kaksi lasta, joista Jean Rostandista tuli luonnontutkija ja Maurice Rostandista isänsä tavoin kirjailija. Rostand kuoli vuonna 1918 riehuneeseen espanjantautiin.
Kirjallinen tuotanto
Rostand julkaisi ensimmäiset runonsa jo 1884 pienessä marseillelaisessa lehdessä, 20-vuotiaana häneltä ilmestyi runokokoelma Les Musardises (Joutohetkiä). Hänet tunnetaan kuitenkin erityisesti romanttisista näytelmistä ja etenkin vuonna 1897 ilmestyneestä teoksesta Cyrano de Bergerac. Hänen näytelmästään Les Romanesques (Haaveksijat, 1892) on tehty vuonna 1960 ensi-iltansa saanut off-Broadway menestysmusikaali The Fantasticks. Lukuisten Cyrano-tuotantojen lisäksi Suomen teattereissa on esitetty Haaveksijat (Suomen Maaseututeatteri, Turku 1900), Kaukomaan prinsessa (La Princesse lointaine, Maaseututeatteri 1905) ja Samarialaisnainen (La Samaritaine 1895, Maaseututeatteri 1906).
Teoksia
- Les Musardises, runokokoelma, 1887
- Les Deux Pierrots, 1888
- Les Romasques, näytelmä, 1892
- La Princesse lointaine, näytelmä, 1895
- La Samaritaine, näytelmä, 1895
- Cyrano de Bergerac, näytelmä, 1897
- L'Aiglon, näytelmä, 1900
- Chantecler, näytelmä, 1910
- La Dernière Nuit de Don Juan, näytelmä, 1922 (ilmestyi postuumisti)
Lähteet
| ||||||||||||||||||||||||||
