Elena Leeve
Nykymaailmassa Elena Leeve:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Sen vaikutus ulottuu eri alueille synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja herättäen asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta. Siksi on tärkeää syventyä sen vaikutuksiin, alkuperään ja seurauksiin, jotta sen vaikutus eri alueilla ymmärretään täysin. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri näkökulmia Elena Leeve:een, analysoidaan sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa käsitellään keskeisiä näkökohtia, jotka antavat lukijalle laajan ja yksityiskohtaisen näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.
| Elena Leeve | |
|---|---|
 Elena Leeve huhtikuussa 2009 Kirjasto 10:ssä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Elena Maire Karin Leeve |
| Syntynyt | 1. helmikuuta 1983 Helsinki |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Jussi Nikkilä ( -; 2020) |
| Lapset | 2 |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1997– |
| Merkittävät roolit | |
| Palkinnot | |
|
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
|
|
|
Elena Maire Karin Leeve (s. 1. helmikuuta 1983 Helsinki) on suomalainen näyttelijä. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2006.
Ura
Leeve alkoi harrastaa näyttelemistä seitsemänvuotiaana. Hänen ensimmäisen merkittävä roolinsa oli nuortensarjassa Kuusikko ja kuoleman varjot (1997).
Leeve esiintyi 11-vuotiaana Circle-yhtyeen musiikkivideolla Kyberia ja myöhemmin hän oli vuonna 1997 mukana Kom-teatterin Rikoksessa ja rangaistuksessa. Vuonna 2002 hänet nähtiin Prosperon tyttärenä Ryhmäteatterin tuotannossa Shakespearen Myrskystä. Leeve on tehnyt rooleja Q-teatterissa, ja muita näyttämöitä ovat olleet Suomen Kansallisteatteri ja Lahden kaupunginteatteri, jossa hän vuonna 2011 esitti nuorta Hannah Arendtia Taru Mäkelän ohjaamassa näytelmässä Hannah ja rakkaus. Näytelmää esitettiin myös Turun kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Helsingin Korjaamolla.
Leeve on näytellyt elokuvissa, televisiosarjoissa ja näytelmissä. Hän voitti parhaan naispääosan Jussi-palkinnon yläasteikäisenä elokuvasta Tulennielijä (1998). Hän on saanut saman palkinnon myös elokuvasta Putoavia enkeleitä (2008). Leeve oli ehdolla palkinnonsaajaksi myös vuonna 2002 elokuvasta Cyclomania.
Rockyhtye Maj Karman Kauniit Kuvat on tehnyt Elena Leevestä kappaleen Metallisydän-albumilleen.
Yksityiselämä
Elena Leeven äiti on ammatiltaan kirjastonhoitaja ja isä venekorjaaja. Leevellä on pikkuveli ja kaksossisar, joka on pukusuunnittelija. Elena Leeve oli parisuhteessa ja myöhemmin naimisissa lähes 20 vuotta näyttelijä Jussi Nikkilän kanssa. He jättivät Helsingin käräjäoikeuteen yhteisen avioerohakemuksen syyskuussa 2020. Heillä on kaksi lasta.
Filmografia
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
- Ääninäyttelijänä
- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Teatteri
| Vuosi | Näytelmä | Rooli | Teatteri |
|---|---|---|---|
| Rikos ja rangaistus | Polenka Semjonovna Marmeladova | KOM-teatteri | |
| 2002 | Metsästyskivääri | Teatteri Avoimet Ovet | |
| Myrsky | Miranda, Prosperon tytär | Ryhmäteatteri, Suomenlinnan kesäteatteri | |
| 2004 | Inishmoren luutnantti | Mairead | Kansallisteatterin Omapohja |
| 2005 | Putoavia enkeleitä |
|
Q-teatteri |
| 2006 | Sinisen planeetan villit lapset | Hulda | Lahden kaupunginteatteri |
| 2007 | Puhdistus | Nuori Aliide | Kansallisteatterin Willensauna |
| Kauppamatkustajan syntymä | Henkka | Q-teatteri | |
| 2008 | Sylvi | Kansallisteatterin pieni näyttämö | |
| Macbeth |
|
Q-teatteri | |
| 2009 | Kuka kukin on | Tuuli | Kansallisteatterin suuri näyttämö |
| Siniväriset |
|
Q-teatteri, Suomenlinnan kesäteatteri | |
| 2010 | Aivan kuin minua ei olisi | S kyläkoulun opettaja | Q-teatteri |
| Täydellinen päivä | Teddy | ||
| 2011 | Hannah ja rakkaus | Hannah Arendt | Lahden kaupunginteatteri |
| 2013 | Hämeenlinna | Kati Lehto | Q-teatteri |
| Häiriötekijä | |||
| 2015 | Jotain toista | ||
| Jälkeenjäävät | |||
| 2017 | Prinsessa Hamlet | ||
| 2018 | Kolme Sisarta | Olga | Kansallisteatteri suuri näyttämö |
| 2019 | Asennot | Q-teatteri | |
| 2020 | Sinivalas | Anna | Kansallisteatteri suuri näyttämö |
Lähteet
- ↑ Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 531. Leeve, Elena. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
- ↑ a b Kelola, Kati: Elena Leeve opetteli päästämään irti häpeästä: ”Iso oivallus on ollut pelkojen hyväksyminen” Apu. 18.1.2021. Helsinki: A-lehdet Oy. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Riikonen, Petteri: Kuusikko ja Kuoleman varjot Yle Elävä arkisto. 22.1.2010 (päivitetty 8.5.2019). Yleisradio Oy. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Circle: Kyberia AV-arkki. Arkistoitu 17.11.2017. Viitattu 12.2.2015.
- ↑ a b Leeve Elena Ilona-esitystietokanta. Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 21.4.2020.
- ↑ Haapanen, Irmeli: Käsittämättömän rakkauden äärellä Turun Sanomat. 17.2.2012. Turku: TS-Yhtymä Oy. Arkistoitu 12.2.2015. Viitattu 21.12.2014.
- ↑ Herra Ylppö paljastaa ihastuksiaan: Jonna Tervomaa PMMP-Mira ja Putous-tähti MTV Uutiset. 14.3.2012. Helsinki: MTV Oy. Viitattu 20.3.2021.
- ↑ Nurmo, Sari: Elena Leeve jakaa työn ja arjen kaksoissiskonsa kanssa: Emmi on paras ystäväni Seiska. 25.6.2022. Helsinki: Aller Media Oy. Viitattu 26.6.2022.
- ↑ Ylimutka, Leena: Näyttelijäparin avioero! Elena Leeven ja Jussi Nikkilän 20 vuoden pituinen suhde päättyi Iltalehti. 25.9.2020. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 25.9.2020.
- ↑ Sainio, Piia: Näyttelijä Elena Leeve: ”Nyt osaan jo paremmin sanoa ääneen, jos tarvitsen lepoa” Anna. 3.12.2018. Helsinki: Otavamedia Oy. Viitattu 26.6.2022.
| ||||||||||||||||||
