Escudo

Escudo on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskuntavaikutuksellaan ja arkielämän merkityksellään tämä aihe on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla populaarikulttuurista akateemiseen tutkimukseen. Ajan myötä Escudo on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, haastaen ennalta sovitut käsitykset ja synnyttänyt intohimoisia keskusteluja. Tässä artikkelissa tutkimme Escudo:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tavoitteena on ymmärtää paremmin sen merkitys ja paikka yhteiskunnassamme.

Espanjalainen kahdeksan escudon kultaraha vuodelta 1700.

Escudo (”kilpi”) oli varhainen kulta- ja myöhemmin hopearaha Portugalissa, Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Se toimi myös Portugalin ja sen siirtomaiden sekä Chilen rahayksikkönä.

Escudoja alettiin lyödä Portugalissa Alfonso V:n aikana 1400-luvulla. Niiden kultapitoisuus oli 3,43 grammaa. Vuodesta 1835 lähtien kultaescudon arvo oli 2 000 reisiä. Ensimmäiset hopeaescudot lyötiin Portugalissa vuonna 1854. Portugalin escudo otettiin käyttöön rahayksikkönä vuonna 1911. Escudo toimi rahayksikkönä myös Portugalin siirtomaissa. Nykyään käytössä on Kap Verden escudo.

Espanjassa escudoja alettiin lyödä vuonna 1537. Niiden kultapitoisuus oli aluksi 3,09 grammaa. Laskentayksikkönä escudo jakautui maravedeihin. Kultaescudoja lyötiin 1600-luvulta lähtien myös Meksikossa, Perussa, Chilessä, Kolumbiassa, Paraguayssa, Boliviassa, Costa Ricassa, Venezuelassa ja Uruguayssa. Hopeaescudo toimi vuosina 1864–1868 Espanjan rahayksikkönä. Se jakautui sataan centésimoon ja tuhanteen milésimoon. Chilen escudo toimi rahayksikkönä vuosina 1960–1975.

Muita historiallisia escudoja:

Lähteet

  1. a b Pick, Franz & Sédillot, René: All the Monies of the World: A Chronicle of Currency Values, s. 148–152. New York: Pick Publishing Corporation, 1971. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Gladki, V. D.: Slovar numizmata, s. 297–298. Moskva: Tsentrpoligraf, 2010. ISBN 978-5-227-02353-7.