Nykymaailmassa Espresso:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiistanalainen aihe. Espresso on jo vuosikymmenten ajan vanginnut niin asiantuntijoiden kuin aloittelijoiden huomionkin aiheuttaen kiihkeitä keskusteluja ja intohimoisia reaktioita. Espresso:n vaikutus on kiistaton, ja se vaikuttaa niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin talous, politiikka, tiede ja kulttuuri. Riippumatta siitä, mistä näkökulmasta sitä lähestytään, Espresso:stä on tullut kaikkialla läsnä oleva ilmiö, joka vaatii huolellista analysointia. Tässä artikkelissa tutkimme Espresso:een liittyviä eri näkökohtia ja pyrimme valaisemaan sen vaikutuksia ja haasteita.
Espresso on vahva, italialaistyyppinen kahvi, joka valmistetaan pakottamalla lähes kiehuva (85–95 °C) vesi noin 8–18 baarin paineella hienoksi jauhetun kahvijauheen läpi noin 20–30 sekunnin aikana. Espresso on jopa noin 10 kertaa vahvempaa perinteiseen suodatinkahviin nähden.
Tuloksena on noin 25–35 ml heti nautittavaa kahvia, joka nautitaan pienestä espressokupista. Juoman pinnalle muodostuu kahvin rasvoista ja kahviin paahdettaessa sitoutuneen hiilidioksidin vaikutuksesta vaahtoa, cremaa. Espressoon käytettävät kahvinpavut ovat yleensä seos tummaksi paahdettua arabiankahvia- sekä robusta-kahvia. Espresso nautitaan joko sellaisenaan, sokerilla makeutettuna tai erilaisten kahvijuomien kuten cappuccinon tai caffè latten ainesosana.
Espressoa juodaan kaikkialla Etelä-Euroopassa, erityisesti Italiassa (tunnetaan nimellä caffè tai caffè espresso), Portugalissa ja Ranskassa. Italiassa espresso nautitaan usein sokerin sekä biscotti-keksin kera.
Erilaisia espressokahvin muunnelmia on sadoittain, sillä kaikkia muunnelmia (nimetään pääosin adjektiivein, esimerkiksi pitkä, kuuma tai suuressa kupissa) voidaan sekoittaa keskenään, jolloin syntyvällä espressotyypillä saattaa olla hyvin pitkä nimi.
Suomalaisia pienpaahtimoita
|
Muun maalaisia tuottajia
|
|
|
|