Eteläsaame

Eteläsaame on ollut kiinnostava aihe pitkään, ja sen vaikutus ulottuu eri elämänalueille. Eteläsaame on jättänyt merkittävän jäljen yhteiskuntaan sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen teknologisessa kehityksessä. Tässä artikkelissa tutkimme Eteläsaame:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Analysoimme sen vaikutusta historiaan, tieteeseen, politiikkaan ja muille olennaisille alueille. Lisäksi tutkimme, kuinka Eteläsaame on muokannut käsityksiämme ja vaikuttanut päätöksiimme vuosien varrella. Liity kanssamme matkalle selvittääksesi Eteläsaame:n vaikutus elämäämme!

Eteläsaame
Oma nimi åarjelsaemie
Muu nimi etelälappi
Tiedot
Alue  Ruotsi
 Norja
Puhujia 300
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
suomalais-saamelaiset kielet
saamelaiskielet
länsisaamelaiskielet
Kielikoodit
ISO 639-2 sma
ISO 639-3 sma

Eteläsaame (eteläsaameksi åarjelsaemien gïele) on uralilainen kieli, jota puhuvat eteläsaamelaiset. Se kuuluu saamelaiskielten länsisaamelaiseen haaraan. Sen lähin sukukieli on uumajansaame, ja hieman etäämpänä siitä ovat pohjoissaame, luulajansaame ja piitimensaame. Eteläsaamen suurin ero muihin saamelaiskieliin on astevaihtelun puuttuminen. Murteita on kaksi, pohjoinen ja eteläinen. Murteet poikkeavat toisistaan vain vähän.

Äännerakenne

Eteläsaamen äännerakenne on seuraavanlainen:

Konsonantit
Labiaalit Dentaalit Alveolaarit Postalveolaarit Palataalit Velaarit Glottaalit
Nasaalit m ⟨m⟩ n ⟨n⟩ ɲ ⟨nj⟩ ŋ ⟨ng⟩
Klusiilit p ⟨b⟩, ⟨p⟩ pʰ ⟨p⟩ t ⟨d⟩, ⟨t⟩ tʰ ⟨t⟩ k ⟨g⟩, ⟨k⟩ kʰ ⟨k⟩
Affrikaatat ts ⟨ts⟩ tʃ ⟨tj⟩
Frikatiivit f ⟨f⟩ s ⟨s⟩ ʃ ⟨sj⟩ h ⟨h⟩
Lateraalit l ⟨l⟩
Tremulantit r ⟨r⟩
Approksimantit β ~ w ⟨v⟩ j ⟨j⟩
Vokaalit
etu keski taka
suppea i ⟨i⟩ y ⟨y⟩ ɨ ⟨ï⟩, ⟨i⟩ ʉ ⟨u⟩ u ⟨o⟩
väli e ⟨e⟩ o ⟨å⟩
väljä ɛ ⟨ä⟩, ⟨æ⟩, ⟨ae⟩ ɑ ⟨a⟩
  • Vokaaleja /i ɨ/ ei yleensä eroteta oikeinkirjoituksessa vaan ne molemmat kirjoitetaan ⟨i⟩. Tieteellisissä julkaisuissa käytetään äänteen /ɨ/ merkitsemiseen kirjainta ⟨ï⟩.
  • Äänne /ɛ/ kirjoitetaan Ruotsissa ⟨ä⟩ ja Norjassa ⟨æ⟩. Pitkä /ɛː/ kirjoitetaan aina ⟨ae⟩.

Vokaalipituus on foneemista ei-suppeilla vokaaleilla /e ɛ o ɑ/. Suppeat vokaalit esiintyvät vain lyhyinä.

Eteläsaamen diftongit ovat /ie/ ⟨ie⟩; /yo/ ⟨yø⟩, ⟨yö⟩; /ʉe/ ⟨ue⟩; /ɨe/ ⟨ïe⟩, ⟨ie⟩; /uo/ ⟨oe⟩; /ʉa/ ⟨ua⟩; /oe/ ⟨øø⟩, ⟨öö⟩; /eæ/ ⟨ea⟩; /oæ/ ⟨åe⟩; /oa/ ⟨åa⟩.

Kirjaimisto

Åarjel-saemiej skuvle jih maanagierte eli eteläsaamelainen koulu ja päiväkoti Snåsassa

Eteläsaamen kirjakielen perustan loi 1700-luvulla ruotsalainen pappi Per Fjellström. Myös pappi Jonas Nensén laati kielellä useita kirjoituksia 1820-luvulla.

Eteläsaamen nykyisin käytetty oikeinkirjoitus standardoitiin vuonna 1976. Siihen kuuluu 24 kirjainta, joista ä ja ö ovat käytössä Ruotsissa sekä vastaavasti æ ja ø Norjassa. Oikeinkirjoitus mukailee ruotsin ja norjan kielten kirjoitustapaa, minkä vuoksi jotkin äänteet ilmaistaan konsonanttiyhtymillä tai diftongeilla. Esimerkiksi äänne /ʃ/ kirjoitetaan sj.

A a B b D d E e F f G g H h I i
a be de e æf / äf ge hå I i
J j K k L l M m N n O o P p R r
je kå æl / lä æm / äm æn / än o pe ær / är
S s T t U u V v Y y Ö ö / Ø ø Ä ä Æ / æ Å å
æs / äs te u ve y ø / ö æ / ä å

Joissakin yhteyksissä käytetään myös kirjainta ï ilmaisemaan äännettä /ɨ/.

Kielioppi

Eteläsaame eroaa merkittävästi kaikista muista saamelaiskielistä siinä, ettei kielessä ole lainkaan astevaihtelua. Toinen eteläsaamelle tunnusomainen piirre ovat varsin yleiset painottoman tavun diftongit. Lisäksi sanojen taivutuksessa painottoman tavun vokaalimuutokset vaikuttavat myös sitä edeltävän painollisen tavun vokaaleihin, esimerkiksi:

  • vaedtsedh 'kävellä' : vaadtsam 'kävelen' : veedtsim 'kävelin'
  • vuelkedh 'lähteä' : vualkam 'lähden' : vöölkim 'lähdin'

Seuraavassa taulukko sanan ensimmäisen tavun vokaalimuutoksista:

Kantasaamen
vokaali 		Seuraava
*ā 		Seuraava
*ē 		Seuraava
*ō 		Seuraava
*ë 		Seuraava
*i
*ā aa ae aa aa ee
*ea ea ie ea aa ee
*ie ea ei ea ïe ie
*oa åa åe åa oe öö
*uo ua ue åa oe öö
*ë a e ä, å a, ï e
*i ä, ij i ä ïj i
o å u å, a o, a, ov u
*u å, a u å o, ov u

Myös kieliopillisesti eteläsaamessa on säilynyt monia alkukantaisena pidettyjä piirteitä. Sijamuotoja on kahdeksan: nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, illatiivi, inessiivi, elatiivi, komitatiivi sekä essiivi. Useista muista saamelaiskielistä poiketen genetiivi ja akkusatiivi eroavat toisistaan ja ovat säilyttäneet kumpikin oman päätteensä. Samaan tapaan inessiivi ja elatiivi ovat erilliset sijamuodot. Possessiivisuffiksit ovat olemassa, mutta niitä käytetään erittäin harvoin ja vain tietyissä yhteyksissä.

Sijapäätteet ovat seuraavanlaiset:

Sija Yksikkö Monikko
Nominatiivi - -h
Genetiivi -n -i / -j
Akkusatiivi -m -jte / -ite / -idie
Inessiivi -sne / -snie -ine / -jne / -inie
Elatiivi -ste / -stie -jste / -jstie
Illatiivi -n / -se / -sse -jte / -ite / -idie
Komitatiivi -ine / -jne / -inie -igujmie / -jgujmie
Essiivi -ine / -jne / -inie (ei monikkomuotoa)

Verbit taipuvat kolmessa persoonassa ja kolmessa luvussa (yksikkö, kaksikko ja monikko). Muiden uralilaisten kielten tapaan eteläsaamessa on kieltoverbi, joka taipuu tapaluokan, persoonan ja luvun sekä muiden saamelaiskielten kieltoverbeistä poiketen aikamuodon mukaan.

Nykytilanne

Kyltti toivottaa tervetulleeksi Härjedaleniin sekä ruotsiksi että eteläsaameksi.

Eteläsaame on hyvin uhanalainen kieli. Sillä on arviolta 300 puhujaa, joista valtaosa asuu Norjan Trøndelagissa ja Nordlandin läänin Helgelandissa sekä Ruotsin Jämtlandissa ja Västerbottenissa. Vuodesta 2008 alkaen eteläsaamella on ollut virallisen kielen asema Snåsan kunnassa Norjassa.

Päiväkodeissa ja alakouluissa eteläsaamen opetusta annetaan ainakin Norjan Snåsan ja Hattfjelldalin kunnissa. Eteläsaamea voi opiskella Ruotsissa Uumajan yliopistossa sekä Uppsalan yliopistossa. Suomessa yksittäisiä kursseja on ollut tarjolla Helsingin yliopistossa, Turun yliopistossa sekä Turun työväenopistossa.

Ruotsin yleisradioyhtiö Sveriges Radio (SR) lähettää eteläsaamenkielistä radio-ohjelmaa kaksi kertaa viikossa. Ruotsin television (SVT) saamenkielistä lastenohjelmaa Hejolojla on tehty eteläsaameksi kuusi jaksoa. Ensimmäinen eteläsaamenkielinen täyspitkä elokuva, Saamelaisveri (Sameblod), valmistui vuonna 2016. Syksyllä 2020 Ruotsissa alkaa eteläsaamen tulkkikoulutus. Tällä hetkellä Ruotsissa ei ole lainkaan eteläsaamen tulkkeja.

Toisen maailmansodan jälkeen etelä­saamea on alettu jonkin verran käyttää myös kirja­kielenä, jolla on julkaistu oppi­kirjoja, kauno­kirjallisuutta ja lasten­kirjoja. 2010-luvun kielihankkeessa julkaistiin yli 70 kirjaa eteläsaameksi.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Omniglot: Southern Sámi (Åarjelsaemien gïele) (englanniksi) (viitattu 7.6.2016)
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1398
  3. ↑ a b c d Saamelaiskulttuurin Ensyklopedia (englanniksi) (viitattu 7.6.2016)
  4. ↑ a b Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 45. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
  5. ↑ Snåase/ Snåsa – en tospråklig kommune (Arkistoitu – Internet Archive) (norjaksi) (viitattu 7.6.2016)
  6. ↑ Samiska www.umu.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
  7. ↑ Samiska www.uu.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
  8. ↑ Eteläsaame courses.helsinki.fi. Viitattu 9.6.2020.
  9. ↑ Minerva Piha utu.fi. Arkistoitu 9.6.2020. Viitattu 9.6.2020.
  10. ↑ Åarjelsaemien sverigesradio.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
  11. ↑ Barn-tv på sydsamiska för första gången sverigesradio.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sameblod – den första sydsamiska långfilmen sverigesradio.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
  13. ↑ Tolkutbildning på sydsamiska till hösten sverigesradio.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)
  14. ↑ Över 70 nya böcker på sydsamiska sverigesradio.se. Viitattu 9.6.2020. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Kansalliset
Henkilöt
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot