Fantasia

Nykymaailmassa Fantasia on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, ammatillisesta tai sosiaalisesta tasolla, Fantasia on onnistunut herättämään kiinnostuksen monenlaisissa yksilöissä ja organisaatioissa. Sen vaikutus on näkynyt eri aloilla teknologiasta viihteeseen, mukaan lukien terveys ja koulutus. Tässä artikkelissa tutkimme Fantasia:tä perusteellisesti ja analysoimme sen seurauksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tutkimme, miten Fantasia on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut nyky-yhteiskuntaan.

Tämä artikkeli käsittelee fantasiaa käsitteenä. Sanan muista merkityksistä katso Fantasia (täsmennyssivu).
Liisan seikkailut ihmemaassa kuuluu 1800-luvun fantasia­kirjallisuuden klassikoihin. Kuva Charles Robinson.

Fantasia (kreik. fantázein ’tehdä näkyväksi’) on mielikuvitukseen perustuva taideteos. Fantasia voi olla esimerkiksi kirjallisuutta, musiikkia, elokuvaa, sarjakuvaa, teatteria tai pelejä. Fantasian genreen kuuluvat mielikuvitukselliset paikat, olennot ja tapahtumat. Fantasiataiteessa on usein maagisia ja yliluonnollisia aiheita. Fantasia voi pohjautua muinaisiin myytteihin ja mytologioihin. Fantasialla on joitakin päällekkäisyyksiä scifin, kauhun ja muun spekulatiivisen fiktion kanssa.

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Fantasiakirjallisuus

Fantasiakirjallisuudessa englantilaisen J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta (1954–1955) on ollut 1900-luvun vaikutusvaltaisin teos. Sen hengessä on kirjoitettu valtava määrä vaihtelevan tasoisia fantasiaromaaneja ja -romaanisarjoja. Muita 1900-luvun merkittäviä fantasiateoksia ovat esimerkiksi Ursula Le Guinin Maameren tarinat. Tolkienia edeltävää fantasiaa edustavat muun muassa Robert E. Howardin Conan barbaari -kertomukset ja Lordi Dunsanyn Haltiamaan kuninkaantytär. 2000-luvun alun merkittävimpiä fantasiaromaaneja ovat J. K. Rowlingin valtavan suosion keränneet Harry Potter -kirjat. Niistä ensimmäinen, Harry Potter ja viisasten kivi, ilmestyi vuonna 1997.

Musiikki

Musiikissa fantasia on mielikuvitelma. Sitä käytetään usein nimityksenä sävellyksille, joiden muotorakenne joko todellisesti tai näennäisesti poikkeaa yleisimmin tunnetuista sävellyslajeista. Tunnetuimpina W. A. Mozartin d-molli-fantasia sekä Schubertin Wanderer-fantasia, jotka ovat molemmat pianoteoksia. Fantasiaksi nimitetään joskus myös löyhästi muodostettuja muunnelmia tai sommitelmia yleisön suosimista kansanlaulu- ja oopperasävelmistä.

Kuvataide

Pääartikkeli: Fantasiataide

Fantasiataidetta ovat tuottaneet Boris Vallejo, Luis Royo ja monet muut. Oma lukunsa ovat lukuisat taiteilijat, jotka ovat kuvittaneet fantasiakirjallisuutta, kuten Tolkien-kuvittajat Pauline Baynes, Alan Lee, John Howe ja Ted Nasmith. Internetin Elfwood-yhteisö on omistettu kokonaan fantasia- ja scifi-aiheiselle taiteelle ja kirjallisuudelle.

Pelit

Rooli- ja lautapelit

Fantasia on myös monien rooli- ja lautapelien aiheena. Useimmiten ne saavat innoituksensa Tolkien-vaikutteisesta fantasiakirjallisuudesta. Yksi tunnetuimmista fantasia-aiheisista roolipeistä on Dungeons & Dragons. Kuuluisa fantasiaan liittyvä strategiapeli on miniatyyripeli Warhammer Fantasy Battle.

Tietokone- ja videopelit

Fantasia-aiheisia tietokone- ja videopelejä on suuri määrä, joista tunnetuimpia lienevät The Legend of Zelda, Baldur’s Gate, The Witcher, The Elder Scrolls sekä Final Fantasy -pelisarjat. Yleisön suosioon ovat nousseet myös verkossa pelattavat MMORPG-pelit kuten Runescape, Ultima Online, World of Warcraft ja Lord of the Rings Online.

Katso myös

Lähteet

  1. Iso sivistyssanakirja, s. 109. WSOY 2008.

Aiheesta muualla