Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Fernioti:n kiehtovaan maailmaan. Se on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa, herättäen keskustelua, ristiriitaisia mielipiteitä ja loputtomia pohdiskeluja. Näiden linjojen mukaisesti ehdotamme, että tutkimme Fernioti:n meille tarjoamia eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Fernioti on onnistunut vangitsemaan laajan väestön huomion Fernioti:n vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen merkityksellisyyteen tietyillä alueilla. Tämä on epäilemättä aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee syvällisen analysoinnin ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden.
Fornjotr (Fornjot, Fernioti tai Fornioti), sananmukaisesti suomennettuna Muinaisjätti, on toinen Suomen kronikassa mainittu mytologinen Suomen kuningas. Fernioti oli myös Rostiofin tapaan kiinnostunut taikuudesta. Häntä arvostettiin suuresti ja hänen maineensa levisi myös ulkomaille, josta haluttiin päästä hänen oppilaakseen. Ferniotilla oli monta lasta, joiden nimistä ja vaiheista ei ole säilynyt tietoja. Ferniotin tyttärenpojasta, Gylfistä tuli Ruotsin kuningas.
Tiedot on peräisin Snorri Sturlusonin saagasta "Kuinka Norja asutettiin".
Christfrid Ganander kertoo Mythologia Fennicassa Forniotin nimen tulleen sanasta Jotun eli Joter (jootit) joka oli muinoin Suomen kansan nimi. Hän toteaa, että "Fornioter oli kuningas Jättalandissa (jättiläisten maassa), jota Suomeksi kutsuttiin, Qwenlandissa eli Terra Amazonumissa, joka sijaitsi merenpohjasta itään." Ganander arvelee Forniotin olleen jumalten sukua ja hänen asettuneen asumaan Jotnahemin osaan jota silloin kutsuttiin nimellä Kvenland, joka oli Pohjanmaalla.