Ganges
Nykymaailmassa Ganges:stä on tullut yhä enemmän monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Puhummepa sitten Ganges:stä henkilökohtaisella, ammatillisella, kulttuurisella tai sosiaalisella tasolla, sen merkitys on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ganges:n vaikutusta ja merkitystä jokapäiväisessä elämässämme. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan tutkimme Ganges:n monia puolia ja sen kehittymistä ajan myötä. Yksityiskohtaisen analyysin ja syvällisten pohdiskelujen avulla toivomme tarjoavamme kattavan kuvan Ganges:stä ja sen roolista nykymaailmassa.
| Ganges | |
|---|---|
 Ganges Varanasissa |
|
| Alkulähde |
Gangotri-jäätikkö, Himalaja |
| Laskupaikka |
Gangesin suisto, Bengalinlahti |
| Maat | Intia ja Bangladesh |
| Pituus | 2 510 km |
| Alkulähteen korkeus | 7 100 m |
| Virtaama | 14 270 m³/s |
| Valuma-alue | 907 000 km² |
 Gangesin (kellertävä taustaväri), Brahmaputran (violetti) ja Meghnan (vihertävä) valuma-alueet tärkeimpine sivujokineen |
|
Ganges (sanskritiksi गङ्गा, Gaṅgā, hindiksi गंगा, Gaṃgā, urduksi گنگا, Ganga, bengaliksi গঙ্গা, Gônga, Intiassa engl. Ganga) on suuri joki, jonka pääuoma virtaa Intiassa ja Bangladeshissa, sivujoet myös Kiinassa ja Nepalissa. Se on 2 510 kilometriä pitkä. Joki saa alkunsa Himalajalta, Gangotrijäätikön sulamisvesistä. Alakanandajoen yhdyttyä siihen se virtaa Pohjois-Intian tasangoille. Bangladeshissa Ganges ja Brahmaputra yhdistyvät muodostaen yhden maailman suurimmista suistoalueista ennen laskemistaan Bengalinlahteen.
Indus- ja Gangesjoen alue on hedelmällistä Indo-Gangesin tasankoa.
Maantiede
Gangesin tasanko on pääosin erittäin hedelmällistä maata, mikä on luonut jo varhain edellytykset kaupungistumiselle ja väestönkasvulle. Nykyään noin kymmenen prosenttia maailman ihmisistä on riippuvaisia Gangesin vedestä. Ganges on kuitenkin pahoin saastunut, ja juoma- ja kasteluveden saaminen on haastavaa. Alue on myös herkkä luonnonkatastrofeille. Metsien hakkuun takia monsuunisateet aiheuttavat usein tuhoisia tulvia, kuten heinä-elokuussa 2007. Pahiten tulvat koettelevat Gangesin-Brahmaputran laajaa (83 000 km²) suistoaluetta. Myös trooppiset hirmumyrskyt saavat aikaan valtavia tuhoja osuessaan alueelle, kuten vuonna 1991, jolloin arviolta 138 000 ihmistä kuoli myrskyn seurauksena.
Kasvillisuus ja eläimistö
Joen yläjuoksulla vuoristossa on 3 600 metristä alaspäin vuoristometsää. Gangesin laaksoon tultaessa metsät vähenevät raivattujen riisipeltojen tieltä. Gangesjoen suistossa Bengalinlahden rannikolla on tiheitä mangrovemetsiä, joissa elää muun muassa bengalintiikeri eli intiantiikeri. Joessa esiintyy kahta jokivalaslajia, krokotiilejä ja gaviaaleja, joita ei tavata missään muualla.
Uskonnollinen merkitys
Ganges on hinduille pyhä joki. Sen uskotaan tulevan taivaasta ja voivan siten pestä pois synnit, jos siinä kylpee. Merkittävin pyhiinvaelluskohde on Shivan pyhä kaupunki Varanasi (ent. Benares), jonne tullaan erityisesti viimeiselle pyhiinvaellukselle ennen kuolemaa, sillä Varanasissa kuolemisen katsotaan olevan oikotie taivaaseen. Samasta syystä monet haluavat tuhkansa ripoteltavan jokeen.
Lähteet
- Valpola, Veli (päätoim.): Uusi tietosanakirja, osa 6 (Ganges). Tietosanakirja Oy, 1961.
- Valpola, Veli (päätoim.): Uusi tietosanakirja, osa 5 (Etu-Intia). Tietosanakirja Oy, 1961.
- Asko Parpola (toim.): Intian kulttuuri. Otava Oy, 2005. ISBN 951-1-18365-6.
Viitteet
- ↑ Marwah, Gyan: Ganges – A River of No Return? elokuu 2004. The-south-asian.com. Viitattu 17.8.2007.
- ↑ http://plaza.fi/ellit/tyo-ja-yhteiskunta/ymparisto-yhteiskunta/sokkona-ganges-joen-kuohuissa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sokkona Ganges-joen kuohuissa (Arkistoitu) archive.is. 26.9.2007. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 2.2.2021.
- ↑ Bangladesh flood death toll rises to 156 6.8.2007. Xinhua News Agency. Viitattu 17.8.2007.
- ↑ Encyclopedia Britannica: Ganges river 2007. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 17.8.2007.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ganges Wikimedia Commonsissa
