George Bernard Shaw
Artikkeli: Teknologian vaikutus koulutukseen Nykyään teknologialla on ollut keskeinen rooli koulutuksen kehityksessä. George Bernard Shaw on vaikuttanut merkittävästi tapaan, jolla opiskelijat hankkivat tietoja ja kehittävät taitoja. Digitaalinen vallankumous on muuttanut opettajien opetusta ja oppilaiden oppimistapaa tablettien ja tietokoneiden sisällyttämisestä luokkahuoneeseen verkkooppimisalustojen käyttöön. Tässä artikkelissa tarkastellaan George Bernard Shaw:n vaikutuksia koulutukseen, analysoidaan sen etuja ja haasteita sekä sen vaikutusta tulevien ammattilaisten valmennukseen.
| George Bernard Shaw | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. heinäkuuta 1856 Dublin |
| Kuollut | 2. marraskuuta 1950 (94 vuotta) |
| Puoliso | Charlotte Payne-Townshend |
| Kirjailija | |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
|
|
George Bernard Shaw (26. heinäkuuta 1856 Dublin, Irlanti – 2. marraskuuta 1950 Hertfordshire, Englanti) oli irlantilaissyntyinen, brittiläinen näytelmäkirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1925. Hänen tunnetuin näytelmänsä on Pygmalion (1912), jonka pohjalta on tehty elokuva Pygmalion (1938) ja yhdysvaltalainen musikaali My Fair Lady. Shaw sai Pygmalionin elokuvakäsikirjoituksesta parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon, ja hän on ensimmäinen henkilö, joka on palkittu sekä kirjallisuuden Nobelilla että Oscarilla.
Elämä
Shaw oli vanhempiensa kolmesta lapsesta nuorin ja ainoa poika. Hänen vanhempansa edustivat Irlannin köyhtynyttä yläluokkaa. Isä oli ensin virkamies ja sitten viljakauppias.
Shaw ei juuri käynyt kouluja, vaan hän sai kotiopetusta pappissukulaiseltaan. Jo 16-vuotiaana hän aloitti työelämässä menemällä toimistotöihin, joilla hän elätti itsensä.
Shaw oli monin tavoin vastakohtien ihminen. Hän oli samanaikaisesti taiteellinen ja laskelmoiva, saita ja tuhlaavainen sekä epäluuloinen kyynikko mutta oikeaksi katsomien aatteiden sitkeä puolustaja. Hän piti koko kouluja ja yliopistoja vastenmielisinä elämänsä ajan, sillä hän piti niitä kaavamaisen ajattelun levittäjinä. Hän oli kuitenkin intohimoinen itseopiskelija, ahkera kirjoittaja ja terävä kriitikko.
Shaw meni naimisiin Charlotte Payne-Townshendin kanssa vuonna 1898. Solmiessaan avioliiton he olivat jo 40-vuotiaita. 1930-luvulla pariskunta matkusteli ahkerasti ja kävi Amerikassa, Uudessa-Seelannissa, Etelä-Afrikassa ja Japanissa. Charlotte eli selibaatissa, sillä hän piti vastenmielisinä ajatusta seksuaalisesta kanssakäymisestä ja synnytyksestä.
Shaw kirjoitti sanan rakkaus lainausmerkkeihin, koska sukupuolten väliset suhteet tarkoittivat hänelle sukupuolten taistelua ja usein molempien osapuolten tyytymättömyyttä. Hänellä oli useita enemmän tai vähemmän platonisia rakkaussuhteita esimerkiksi näyttelijättäriin Ellen Terryyn ja mrs. Patrick Campbelliin.
Ura
Shaw aloitti uransa lehtikirjoituksilla, muun muassa musiikkiarvosteluilla vuonna 1885.
Shaw'n ensimmäinen julkaistavaksi hyväksytty romaani oli The Unsocial Socialist, joka ilmestyi jatkokertomuksena vuonna 1884 ja kirjana 1887. Tätä ennen hän oli jo kirjoittanut kolme romaania, jotka ilmestyivät niin ikään jatkokertomuksina 1885-1888. Varhaisin säilynyt romaani Immaturity julkaistiin vasta 1930, yli 50 vuotta kirjoittamisensa jälkeen. Ensimmäinen menestys oli näytelmä Candida (1898).
Ensimmäiseen maailmansotaan asti Shaw kirjoitti lähinnä komedioita. Sodan jälkeen hän tuotti vakavampaa draamaa. Myöhemmin Shaw jakoi näytelmänsä “miellyttäviksi ja epämiellyttäviksi”. Epämiellyttävien näytelmien tarkoitus oli pakottaa katsoja kohtaamaan epämiellyttäviä asioita, kuten porvariston harjoittamaa köyhien riistoa, asuntojen kurjuutta ja ilotalojen pitämistä. ”Miellyttävissä” näytelmissään Shaw hyökkäsi isänmaallisuutta, sotasankareiden palvontaa ja romanttisten sankareiden ihailua vastaan. Shaw halveksi “hauskoja” näytelmiä, joissa pyrittiin vain hauskuuttamiseen, sekä näennäistä probleemateatteria.
Näytelmissään Shaw käsitteli ajankohtaisia teemoja ironian ja paradoksien keinoin. Monet hänen sukkeluutensa elävät irrallisina sitaatteina: ”Ne, jotka osaavat, tekevät. Ne jotka eivät osaa, opettavat.” Shaw oli mestarillinen dialogien kirjoittaja ja hän piti dialogia koko draaman keskeisimpänä osana. Lisäksi hän osasi maustaa sen omaperäisellä “shawmaisella” huumorilla, joka lievensi katsojan ärtymystä näytelmän perussanoman epämiellyttävyyttä kohtaan.
Shaw ja Arabian Lawrencena tunnettu T. E. Lawrence tutustuivat ja ystävystyivät 1920-luvulla. Shaw kirjoitti myöhemmin näytelmän Too True to Be Good (1932), jonka päähenkilö parodioi Lawrencea. Toisaalta Lawrence käytti myöhemmin valenimeä Shaw. Shaw'n tuttavia olivat myös Albert Einstein, Mahatma Gandhi, Rabindranath Tagore ja Josif Stalin.
Aatteet
Shaw'n nuoruuden aatteet olivat omaperäisiä, kuten vastenmielisyys koulujen kaavamaisuutta kohtaan. Hänen varhaiseen näytelmäänsä sisältyvät vuorosanat kuvaavat hänen ajatuksiaan: “Älä koskaan omaksu muiden mielipiteitä.” ja “Tee tehokkuudesta ainoa tavoitteesi.”
Shaw oli poliittisesti sosialisti ja yksi Fabian Societyn tunnetuimmista jäsenistä. Vuonna 1893 hän osallistui uuden työväenpuolueen puolueohjelman kirjoittamiseen.
Shaw kannatti yksityisestä maanomistuksesta luopumista, vaalijärjestelmän uusimista ja englannin oikeinkirjoituksen yksinkertaistamista. Kenties isänsä alkoholismin takia Shaw oli täysin raitis. Shaw oli yksi niistä lännen intellektuelleista, jotka tukivat Stalinin asettamaa Terijoen hallitusta ja talvisotaa Suomea vastaan.
Shaw oli kiinnostunut positiivisesta eugeniikasta ja kannatti sosiaalidarwinismia. Hän oli antisemitisti.
Shaw käytti filosofiassaan käsitteitä elämän voima ja luova kehitys. Elämän voima ilmenee hänen mielestään ennen kaikkea naisissa, ja se on luonnon hidasta kulkua säätelevä tekijä. Yli-ihminen voi Shaw'n mielestä voittaa (ylittää) luonnon kehityskulun.
Teokset
Suomeksi julkaistuja teoksia
- Ihminen ja yli-ihminen: Komedia ja filosofia (alkuteos: Man and Superman, 1902–1903). Otava 1906.
- Candida (alkuteos Candida 1898). Otava 1909.
- Herra Byronin ammatti: Rikosromaani. WSOY 1923.
- Ei sitä voi koskaan tietää (You Never Can Tell, 1898). Otava 1909.
- Pyhä Johanna: Historiallinen näytelmä. (Saint Joan, 1923). Kautelaari 2003.
Lisäksi teatterit ovat käännättäneet muita näytelmiä omaan käyttöönsä.
Lähteet
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1925 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 22.9.2009. (englanniksi)
- ↑ CBC News. Web Archive 2004.tarvitaan parempi lähde
- ↑ a b George Bernard Shaw Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ a b c d e f g ”Shaw, George Bernard”, Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus), s. 6185–6186. Otava, 1980. ISBN 951-1-05637-9.
- ↑ Charlotte Shaw National Trust. Viitattu 28.10.2014.
- ↑ Charlotte Payne-Townshend Shaw Spartacus-educational.com. Viitattu 21.11.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen: George Bernard Shaw (1856-1950) 2008. Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Michel Pharand: Chronology of works Shaw Society. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Korda, s. 670–671.
- ↑ Korda, Michael: Hero: The Life and Legend of Lawrence of Arabia, s. 535–603. Harper, 2010. ISBN 978-0-06-171261-6. (englanniksi)
- ↑ Horst Frenz (toim.): Nobel Lectures, Literature 1901-1967. Elsevier Publishing Company, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Terijoen hallitus sai outoa tukea Helsingin Sanomat. 29.11.2009. Viitattu 4.9.2019.
- ↑ Jonathan Freedland: Eugenics: the skeleton that rattles loudest in the left's closet (Mielipidekirjoitus) The Guardian. 17.2.2012.
- ↑ Eugenics Archive: Shaw George B. eugenicsarchive.ca.
- ↑ Saul Jay Singer: The Anti-Semitism Of George Bernard Shaw Jewish Press.
Kirjallisuutta
- Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta: Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10. Jyväskylä: Kampus kustannus, 1999. ISBN 951-9113-48-7.
- Yde, Matthew: Bernard Shaw and Totalitarianism: Longing for Utopia. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 2013. ISBN 978-1-137-33019-2.
Aiheesta muualla
- Vapaasti ladattavia George Bernard Shawn e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta.
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
