Nykymaailmassa Georgian kuningaskunta:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Perustamisestaan lähtien Georgian kuningaskunta on herättänyt uteliaisuutta ja huomion niin asiantuntijoissa kuin harrastajissakin. Sen vaikutus yhteiskuntaan ja eri tutkimusaloihin on tehnyt siitä perustavanlaatuisen huomioitavan elementin kaikissa analyyseissä tai keskusteluissa. Tässä artikkelissa tutkimme Georgian kuningaskunta:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja alkuperästä sen nykyajan vaikutuksiin. Lisäksi tarkastelemme Georgian kuningaskunta:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.
Georgian kuningaskunta საქართველოს სამეფო sakartvelos samepooli |
|
---|---|
1008–1490 |
|
Valtiomuoto | monarkia |
Pääkaupunki |
Kutaisi (1008–1122) Tbilisi (1122–1490) |
Uskonnot | ortodoksisuus |
Kieli | georgia |
Edeltäjät |
Abhasian kuningaskunta Iberian ruhtinaskunta Tao-Klardžeti |
Seuraajat |
Kartlin kuningaskunta Kakhetin kuningaskunta Imereti kuningaskunta |
Georgian kuningaskunta (georg. საქართველოს სამეფო, sakartvelos samepooli) oli kuningaskunta nykyisen Georgian alueella vuosina 1008–1490. Kuningaskunta syntyi, kun bagrationien hallitsijasuku onnistui yhdistämään paikalliset pikkuvaltiot.
Bysantin heikentyminen neljännen ristiretken seurauksena vuonna 1204 mahdollisti Georgian nousun paikalliseksi suurvallaksi. Tätä kutsutaan Georgian kulta-ajaksi, joka päättyi jo 1220-luvulla mongolien hyökätessä Georgiaan. Georgiasta tuli Il-kaanien vasalli 1300-luvulle saakka, ja pian Georgia vallattiin uudelleen Timur Lenkin hyökätessä. Georgia itsenäistyi jälleen 1400-luvulla, mutta kuningaskunta hajosi kolmeen osaan perimysriitojen vuoksi vuosisadan lopulla.