Gerhard Berger
Nykymaailmassa Gerhard Berger:stä on tullut ajankohtainen aihe ja se kiinnostaa kaikkialla ihmisiä. Tekniikan ja globalisaation myötä Gerhard Berger on ottanut johtavan roolin elämässämme ja vaikuttanut kaikkeen työskentelytavastamme henkilökohtaisiin suhteihimme. Tämä artikkeli tutkii perusteellisesti Gerhard Berger:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja tarjoaa yksityiskohtaisen analyysin sen vaikutuksista elämämme eri puolille. Olipa kyseessä Gerhard Berger julkisuuden henkilönä, historiallisena tapahtumana tai yhteiskunnallisena ilmiönä, sen relevanssi ylittää rajat ja ansaitsee tarkastelun eri näkökulmista.
| Gerhard Berger | |
|---|---|
 Gerhard Berger vuonna 1991 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | |
| Kansalaisuus |
 Itävalta |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1984–1997 |
| Talli(t) | ATS, Arrows, Benetton, Ferrari, McLaren |
| Kilpailuja | 210 |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 10 |
| Palkintosijoja | 48 |
| Paalupaikkoja | 12 |
| Nopeimpia kierroksia | 21 |
| MM-pisteitä | 385 |
| Ensimmäinen kilpailu | Itävallan GP 1984 |
| Ensimmäinen voitto | Meksikon GP 1986 |
| Viimeinen voitto | Saksan GP 1997 |
| Viimeinen kilpailu | Euroopan GP 1997 |
|
|
|
Gerhard Berger (s. 27. elokuuta 1959 Wörgl, Tiroli, Itävalta) on entinen itävaltalainen autourheilija ja Formula 1 -kuljettaja.
Berger osallistui Formula 1 -urallaan 210 GP-kilpailuun, joissa hän saavutti kymmenen voittoa, 48 palkintosijaa, 12 paalupaikkaa ja 21 nopeinta kierrosta. Pisteitä Berger saavutti yhteensä 385 kappaletta ja kuuden parhaan joukkoon pisteille hän ajoi 94 kertaa.
Berger oli nopea kuljettaja, mutta ei koskaan voittanut maailmanmestaruutta. Hän lopetti vuonna 1984 alkaneen pitkän uransa formuloissa kauteen 1997. 2000-luvulla Berger työskenteli BMW:lle, joka toimitti moottoreita F1:een Williams-tallille. Vuoden 2006 alussa Berger osti puolet Toro Rosso -Formula 1 -tallista.
Nuoruus ja uran alku
Berger vietti lapsuutensa Wörglin kaupungissa, joka sijaitsee lähellä Innsbruckia. Yhdeksäntuhannen asukkaan pikkukaupungissa laskettelu oli luonnollinen harrastus, koska kaupunki sijaitsi Alpeilla. Berger kuitenkin kiinnostui autoista ja hänellä oli vanhempia kavereita, jotka ajoivat kilpaa paikallisissa kilpailuissa. Heillä oli myös oma autoverstas. Jochen Rindtin menestys nosti autourheilun kiinnostusta Itävallassa. Berger oli 11-vuotias, kun Rindt yllättäen menehtyi onnettomuudessa Monzassa 1970.
Aluksi Berger ajoi kaikenlaisilla ajoneuvoilla. Hänen ensimmäinen moottoriajoneuvonsa oli polkupyörä, johon oli laitettu moottori. Kilpa-autoilija Frank Convalexius aikoi myydä oman Ford Escortinsa Bergerille ja hän ehdotti, että Berger osallistuisi sillä kilpailuihin. Vanhemmilleen Berger kertoi lähtevänsä kouluun, mutta todellisuudessa hän meni Convalexiusin kanssa radalle ajamaan Escortilla. Berger voitti kilpailun, mutta hänen autossaan oli liian iso moottori. Myös vanhemmat saivat tietää lehdestä luettuaan poikansa voitosta. He eivät harrastuksesta pitäneet. Gerhard teki puoli vuotta töitä, että sai ostettua oman Alfasundin.
Kokeiltuaan Formula Ford- ja Formula Super Vee -sarjoja, siirtyi Berger ajamaan vakituisesti Josef Kaufmannin Formula 3 -autoa. Berger tarvitsi ajamiseen myös isänsä apua. Isä piti F1:siä vaarallisina, vaikka hän ei autourheilusta ymmärtänytkään mitään. Hänelle kuitenkin vakuuteltiin, että nyt kyseessä olisi vain F3-auto. Vuonna 1982 Berger ajoi Saksan F3-sarjassa kymmenessä kilpailussa ja sijoittui kauden päätteeksi sarjassa kolmanneksi. Seuraavalla kaudella Berger osallistui Euroopan F3-sarjaan, jossa sijoittui seitsemänneksi. Saman vuoden Macaon GP:ssa hän oli kolmas. Kaudella 1984 Berger jatkoi Euroopan F3-sarjassa. Hän saavutti kaudelta kaksi voittoa, yhden paalupaikan, seitsemän palkintosijaa ja yhden nopeimman kierroksen. Loppupisteissä hän sijoittui kolmanneksi 46 pisteellä.
Formula 1 -ura
Bergerin F1-ura kesti yhteensä 14 kautta. Berger oli loppupisteissä kahdesti kolmas, mikä oli hänen paras sijoituksensa. Uransa aikana hän voitti kymmenen kilpailua, ylsi 48 kertaa palkintokorokkeelle, saavutti paalupaikan 12 kertaa ja ajoi 21 kilpailun nopeinta kierrosta.
Uran alkuvaiheet
Berger aloitti Formula 1 -uransa ATS-tallissa kaudella 1984. Hän ajoi kauden loppupuolella neljä kilpailua, joista parhaaksi sijoitukseksi jäi kuudes sija (pisteitä Berger ei saanut Italian GP:stä, koska talli oli ilmoittanut kauden alussa käyttävänsä virallisesti yhtä autoa tämän ajaessa toisella autolla). Seuraavaksi kaudeksi Berger siirtyi Arrows-talliin, jossa hän kilpaili koko kauden ajan. Tuloksena oli kaksi pistesijoitusta, joilla hän saavutti yhteispisteissä 20. sijan, kauden kahdesta viimeisessä kilpailusta.
Kaudeksi 1986 Berger siirtyi Benetton-talliin. Tästä kaudesta muodostui Bergerin läpimurto Formula ykkösten huipulle. Tehokkaan BMW:n turbomoottorin ja onnistuneen strategian ansiosta hän voitti uransa ja Benettonin ensimmäisen kilpailun Meksikossa. Hän sijoittui lopulta seitsemänneksi kuljettajien MM-sarjassa 17 pisteellään.
Kaudella 1987 Berger sai kuljettajan paikan Ferrarilta. Kausi oli kuitenkin odotettua heikompi, koska Ferrarin tekniikka ei kestänyt yleensä maaliin saakka. Berger kuitenkin onnistui nousemaan toiseksi Portugalissa ja voittamaan kauden kaksi viimeistä kilpailua Japanissa sekä Australiassa. Berger lähti kauteen 1988 mestarisuosikkina, mutta joutui kuitenkin pettymään, kun McLarenin kuljettajat Ayrton Senna ja Alain Prost hallitsivat kautta ylivoimaisesti voittamalla 15 kilpailua 16:sta. Berger oli ainoa kuljettaja joka pystyi murtamaan McLarenin voittoputken voittamalla Italian GP:n. Voitto oli Ferrarille tärkeä, koska se ajettiin sen kotimaassa Italiassa ja koska Enzo Ferrari oli kuollut vain muutamia viikkoja sitten.
Kaudeksi 1989 Berger sai tallikaverikseen Ferrarille Nigel Mansellin. Ferrari ei kuitenkaan kyennyt rakentamaan mestaruuskamppailuun yltävää autoa. Berger joutui vakavaan onnettomuuteen Imolassa. Hän ajoi pahasti ulos nopeassa ja surullisen kuuluisassa Tamburello-mutkassa, joka myöhemmin vaati hänen läheisen ystävänsä, Ayrton Sennan, hengen. Berger kuitenkin selvisi vakavitta vammoitta ja palasi kilpailemaan jo seuraavassa kilpailussa. Hän voitti Portugalin GP:n ja osoitti samalla, että hänen ajotaitonsa olivat tallella onnettomuuden jälkeen.
McLaren
Berger teki sopimuksen McLarenin kanssa kaudella 1990. Bergerin tallikaverista, Ayrton Sennasta, tuli hänelle läheinen ystävä. Berger kuitenkin jäi Sennan varjoon kilpailusuorituksissa. Sennan voittaessa kauden 1990 maailmanmestaruuden, Berger sijoittui neljänneksi saavuttamatta yhtään voittoa. Kaudella 1991 Berger voitti Japanin GP:n, kun Senna päästi hänet ohitseen viimeisellä kierroksella varmistettuaan maailmanmestaruuden Nigel Mansellin keskeytettyä. Kausi 1992 jäi Bergerin viimeiseksi McLarenilla. Hän saavutti kauden aikana kaksi voittoa, joista ensimmäinen tuli Kanadan GP:sta ja toinen kauden päätöskilpailusta Australian GP:sta.
Paluu Ferrarille
Berger palasi Ferrarin rattiin kaudeksi 1993. Talli palkkasi tutut kuljettajat yrittäessään saavuttaa kadonnutta menestystä takaisin. Lisäksi Jean Todt palkattiin tallipäälliköksi, joka takasi perustukset myöhemmin alkaneelle menestykselle. Bergerin menestys jäi kaudella vähäiseksi, hän onnistui saavuttamaan ainoastaan yhden palkintosijan sijoittumalla kolmanneksi Unkarin GP:ssa. Kaudella 1994 Berger järkyttyi suuresti, kun Imolassa kuoli ensin aika-ajoissa hänen maanmiehensä Roland Ratzenberger ja seuraavana päivänä kilpailussa ystävä Ayrton Senna. Berger voitti Saksan GP:n, joka oli Ferrarin ensimmäinen voitto sitten kauden 1990. Kuljettajien MM-sarjassa Berger sivusi uransa parasta sijoitusta olemalla kolmas, mutta hänellä oli kakkos- ja ykkössijalle 40 pistettä eroa. Viimeisellä kaudellaan Ferrarilla 1995 Berger saavutti kuusi kolmatta sijaa ja kuudennen sijan kuljettajien MM-sarjassa.
Uran loppuvaiheet
Hallitsevan maailmanmestarin, Michael Schumacherin, siirtyessä Ferrarille kaudeksi 1996, sai Berger hänen paikkansa Benettonilta. Berger saavutti kaudella kaksi palkintosijaa ajamalla kolmanneksi Imolassa ja toiseksi Saksan GP:ssa. Kausi 1997 jäi Bergerin uran viimeiseksi. Hän saavutti kauden aikana uransa ja Benettonin viimeisen voiton Saksan GP:ssa palattuaan kolmen kilpailun mittaisen sairausloman jälkeen tositoimiin. Uransa viimeisessä kilpailussa, Jerezissä Berger sijoittui neljänneksi jääden kilpailun voittaneelle Mika Häkkiselle, jolle voitto oli uran ensimmäinen, alle kaksi sekuntia. Bergerin huhuttiin palaavan vielä Ferrarille kaudeksi 1998, mutta sitä ei koskaan tapahtunut.
Kaudet numeroina
| Kausi | Talli | Sijoitus | Osakilpailut | Pisteet | Voitot | Palkintopallisijat | Paalupaikat | Nopeimmat kierrokset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1984 | ATS-BMW | 21. | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 1985 | Arrows-BMW | 20. | 16 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 1986 | Benetton-BMW | 7. | 16 | 17 | 1 | 2 | 0 | 2 |
| 1987 | Ferrari | 5. | 16 | 36 | 2 | 3 | 3 | 3 |
| 1988 | Ferrari | 3. | 16 | 41 | 1 | 5 | 1 | 3 |
| 1989 | Ferrari | 7. | 15 | 21 | 1 | 3 | 0 | 1 |
| 1990 | McLaren-Honda | 4. | 16 | 43 | 0 | 7 | 2 | 3 |
| 1991 | McLaren-Honda | 4. | 16 | 43 | 1 | 6 | 2 | 2 |
| 1992 | McLaren-Honda | 5. | 16 | 49 | 2 | 5 | 0 | 2 |
| 1993 | Ferrari | 8. | 16 | 12 | 0 | 1 | 0 | 0 |
| 1994 | Ferrari | 3. | 16 | 41 | 1 | 6 | 2 | 0 |
| 1995 | Ferrari | 6. | 17 | 31 | 0 | 6 | 1 | 2 |
| 1996 | Benetton-Renault | 6. | 16 | 21 | 0 | 2 | 0 | 1 |
| 1997 | Benetton-Renault | 5. | 14 | 27 | 1 | 2 | 1 | 2 |
| Yhteensä (14 kautta) | 210 | 385 | 10 | 48 | 12 | 21 | ||
Formula 1 -tulokset
Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.
| Kausi | Talli | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | Pisteet | Sijoitus |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1984 | ATS | BRA |
RSA |
BEL |
SMR |
FRA |
MON |
CAN |
USAE |
USA |
GBR |
GER |
AUT 12 |
DUT |
ITA 6‡ |
EUR Kesk |
POR 13 |
0 | NC | |
| 1985 | Arrows | BRA Kesk. |
POR Kesk. |
SMR Kesk. |
MON Kesk. |
CAN 13 |
USA 11 |
FRA Kesk. |
GBR 8 |
GER 7 |
AUT Kesk. |
DUT 9 |
ITA Kesk. |
BEL 7 |
EUR 10 |
RSA 5 |
AUS 6 |
3 | 20. | |
| 1986 | Benetton | BRA 6 |
ESP 6 |
SMR 3 |
MON Kesk. |
BEL 10 |
CAN Kesk. |
USA Kesk. |
FRA Kesk. |
GBR Kesk. |
GER 10 |
HUN Kesk. |
AUT 7 |
ITA 5 |
POR Kesk. |
MEX 1 |
AUS Kesk. |
17 | 7. | |
| 1987 | Ferrari | BRA 4 |
SMR Kesk. |
BEL Kesk. |
MON 4 |
USA 4 |
FRA Kesk. |
GBR Kesk. |
GER Kesk. |
HUN Kesk. |
AUT Kesk. |
ITA 4 |
POR 2 |
ESP Kesk. |
MEX Kesk. |
JPN 1 |
AUS 1 |
36 | 5. | |
| 1988 | Ferrari | BRA 2 |
SMR 5 |
MON 2 |
MEX 3 |
CAN Kesk. |
USA Kesk. |
FRA 4 |
GBR 9 |
GER 3 |
HUN 4 |
BEL Kesk. |
ITA 1 |
POR Kesk. |
ESP 6 |
JPN 4 |
AUS Kesk. |
41 | 3. | |
| 1989 | Ferrari | BRA Kesk. |
SMR Kesk. |
MON Loukk. |
MEX Kesk. |
USA Kesk. |
CAN Kesk. |
FRA Kesk. |
GBR Kesk. |
GER Kesk. |
HUN Kesk. |
BEL Kesk. |
ITA 2 |
POR 1 |
ESP 2 |
JPN Kesk. |
AUS Kesk. |
21 | 7. | |
| 1990 | McLaren | USA Kesk. |
BRA 2 |
SMR 2 |
MON 3 |
CAN 4 |
MEX 3 |
FRA 5 |
GBR 14† |
GER 3 |
HUN 16† |
BEL 3 |
ITA 3 |
POR 4 |
ESP Kesk. |
JPN Kesk. |
AUS 4 |
43 | 4. | |
| 1991 | McLaren | USA Kesk. |
BRA 3 |
SMR 2 |
MON Kesk. |
CAN Kesk. |
MEX Kesk. |
FRA Kesk. |
GBR 2 |
GER 4 |
HUN 4 |
BEL 2 |
ITA 4 |
POR Kesk. |
ESP Kesk. |
JPN 1 |
AUS 3 |
43 | 4. | |
| 1992 | McLaren | RSA 5 |
MEX 4 |
BRA Kesk. |
ESP 4 |
SMR Kesk. |
MON Kesk. |
CAN 1 |
FRA Kesk. |
GBR 5 |
GER Kesk. |
HUN 3 |
BEL Kesk. |
ITA 4 |
POR 2 |
JPN 2 |
AUS 1 |
49 | 5. | |
| 1993 | Ferrari | RSA 6† |
BRA Kesk. |
EUR Kesk. |
SMR Kesk. |
ESP 6 |
MON 14† |
CAN 4 |
FRA 14 |
GBR Kesk. |
GER 6 |
HUN 3 |
BEL 10† |
ITA Kesk. |
POR Kesk. |
JPN Kesk. |
AUS 5 |
12 | 8. | |
| 1994 | Ferrari | BRA Kesk. |
PAC 2 |
SMR Kesk. |
MON 3 |
ESP Kesk. |
CAN 4 |
FRA 3 |
GBR Kesk. |
GER 1 |
HUN 12† |
BEL Kesk. |
ITA 2 |
POR Kesk. |
EUR 5 |
JPN Kesk. |
AUS 2 |
41 | 3. | |
| 1995 | Ferrari | BRA 3 |
ARG 6 |
SMR 3 |
ESP 3 |
MON 3 |
CAN 11† |
FRA 12 |
GBR Kesk. |
GER 3 |
HUN 3 |
BEL Kesk. |
ITA Kesk. |
POR 4 |
EUR Kesk. |
PAC 4 |
JPN Kesk. |
AUS Kesk. |
31 | 6. |
| 1996 | Benetton | AUS 4 |
BRA Kesk. |
ARG Kesk. |
EUR 9 |
SMR 3 |
MON Kesk. |
ESP Kesk. |
CAN Kesk. |
FRA 4 |
GBR 2 |
GER 13† |
HUN Kesk. |
BEL 6 |
ITA Kesk. |
POR 6 |
JPN 4 |
21 | 6. | |
| 1997 | Benetton | AUS 4 |
BRA 2 |
ARG 6 |
SMR Kesk. |
MON 9 |
ESP 10 |
CAN Loukk. |
FRA Loukk. |
GBR Loukk. |
GER 1 |
HUN 8 |
BEL 6 |
ITA 7 |
AUT 10 |
LUX 4 |
JPN 8 |
EUR 4 |
27 | 5. |
‡ = Tallin 2.auto, jolla ei voinut kerätä pisteitä.
Voitot
Triviaa
- Berger on voittanut Benetton-tallin ensimmäisen ja viimeisen voiton
- Berger on myös saanut Benetton-tallin ensimmäiset pisteet
Lähteet
- ↑ (en) Internet Movie Database. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Statistics The Formula One DataBase. Arkistoitu 18.6.2009. Viitattu 26.5.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c Kärkkäinen, Juha: Formula 1 tähdet, s. 19. Alfamer, 1997. ISBN 952-5089-18-5.
- ↑ The racing career of Gerhard Berger Driver Database. Viitattu 26.5.2008. (englanniksi)
- ↑ Lauda Moves to Verge of Title after Prost Retirement ESPN. Viitattu 21.6.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gerhard Berger Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
